tiistai 7. lokakuuta 2014

Ja valkeus tuli.

Pienen pessimistin on pakko myöntää, etten ihan hetkeen uskonut kirjoittavani tätä postausta. Vuosihan siinä ehti jo oikeastaan vierähtääkin. Ärsytys kasvaa. Deadline oli viime kuun viimeinen päivä. Ja se ylitettiin vain parilla hassulla päivällä!

Valkeus nimittäin tuli viime lauantaina. Saimme vihdoin tehtyä portaiden viimeistelytyöt ja A pääsi maalauspuuhiin. Kyllähän nuo viimeistelyt olisi voinut tehdä hyvin jo viime keväänä, mutta sitten kevään tullen nuo pihahommat veivät täysin mukanaan ja päätimme hyvällä omallatunnolla tehdä ne ensin "alta pois". En kyllä kadu yhtään, sillä talvi on kuitenkin pitkä ja aikaa pitäisi riittää myös täällä sisällä hommailuun. 

Ainoa vaan, että portaikosta oli jo aiemmin otettu kaikki valaistus pois. Eihän sitä kesällä huomannut oikeastaan lainkaan, mutta kesän kääntyessä syksyyn sen alkoi jännästi huomaamaan aamuisin suunnatessaan alakertaan. Ei siihen tarvita kuin yksi epäonnistunut voltti ja jalka on kuusi viikkoa paketissa - näin tuli pohdittua muutamia kertoja. Niinpä deadlineksi asettui se syyskuun viimeinen päivä. 

Viime viikonloppuna kävin portaat sitten vielä kertaalleen läpi, hioin, imuroin ja pesin. Nytkö ne ovat sitten vihdoin maalauskunnossa? Entä jos jossain on vielä virheitä? Toki pidin ja pidän edelleen koko ajan mielessä, että nyt kyseessä ovat, uudesta maalipinnasta huolimatta, vanhat portaat joissa todellakin näkyy elämisen jälkiä. Ehkä vähän myös mun taidottomuuden ja turhautumisen jälkiä - jos ei helpolla, niin sitten väkisin-mentaliteettia taisi tulla käytettyä pari kertaa. Hups. 


Ei sitten muuta kuin väliaikainen majoitus kellariin ja A maalipurkkineineen portaikkoon. Ja valkeus tuli. Ei ehkä ihan täydellisenä vielä ensimmäisellä maalikerroksella, mutta toisella, joka maalattiin sitten sunnuntaina. Nyt meillä on sitten portaikko, joka on todellakin valkoinen. Ja, jossa muuten tulee olemaan myös aiheeseen sopiva "teemakin". Siitä lisää myöhemmin, kunhan saadaan kaikki valmiiksi. 

Mutta nyt voin jo palauttaa kuumailmapuhaltimen - taisteluarvet valitettavasti jäivät käsiin pysyvästi. Nyt meillä on ihanat, alkuperäiset puuportaat valkoisina. Maaliksi valikoitui korkeakiiltoinen Teknoksen porrasmaali, jonka pitäisi kestää hyvin kulutusta. Aika näyttää, mutta muovimaton karvan ja maalin irroittamiseen verrattuna mahdollinen uusintakierros maaliakin kuulostaa naurettavan helpolta.   

Porrasremontin aiemmat osat täällä ja täällä

6 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää jo pienen kurkistuskuvan perusteella, jään odottelemaan lisää :)

    VastaaPoista
  2. Oi, ihanaa, viimein saatte porrasremontin päätökseen! Tuntuu varmaan ihan mahtavalta katsoa lopputulosta; valkoista portaikkoa, lisää kuvia lopputuloksesta kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää kuvia tulee viimeistään kun saadaan ne pienetkin yksityiskohdat paikoilleen :) olen kyllä jo nyt niin tyytyväinen tuohon lopputulokseen :)

      Poista
  3. Aivan ihanat <3 Vihdoin teidän pitkä uurastus palkittiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna <3 Joo, aika pitkä remontti oli kyllä, mutta saatiinpa vihdoin loppuun!

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)