sunnuntai 26. lokakuuta 2014

5 viikkoa.

Enpä ole aiemmin tällaisessa tilanteessa ollutkaan. Lomaan ja reissuun olisi aikaa enää vaivaiset viisi viikkoa, mutta kuinka tuleekaan käymään? Sen kun joku kristallipallo minulle kertoisi. En meinaa oikein kestää tällaista jännitystä ja epävarmuutta. Odotan reissua ja ystävien tapaamista kuin kuuta nousevaa, mutta järki on kuitenkin mukana (sinänsä harvinaista..). Jos Ebola-tilanne näyttää huonolta, niin reissu siirtyy, sillä oma terveys on se ykkönen niin kuin olen aiemminkin painottanut. Mutta jos reissu siirtyy tai jää kokonaan välistä, niin kyllä siitä aikamoinen muserrus seuraa. Olisi aika karua suunnata toinen päivä joulukuuta lentokentän sijasta toimistolle :( Viime aikoina on ollut niin iso ikävä ystäviä, että meinaa järki lähteä. Ei se aurinko tai lämpökään, vaan ne ystävät. Olisi niiiin paljon puhuttavaa!

Olisin itse asiassa halunnut jo aiemminkin kirjoitella reissusta tänne blogiin, mutta joku on saanut minut viime aikoina hieman varovaiseksi tämän blogin suhteen. En tiedä mikä ja se tuntuu hassulta. Blogillani on todella fiksuja ja sympaattisia lukijoita enkä ole saanut törkyviestejä enää vuosiin. Ehkä nämä Gambiaan liittyvät jutut ovat vain sitten niin henkilökohtaisia, etten oikein meinaa uskaltaa kirjoittaa niistä. Mutta seuraan Ebola-tilannetta lähes päivittäin ja koitan jättää provosoivat tekstit (joita ajoittain myös uutisiksi kutsutaan...) omaan arvoonsa. Afrikka on aina Afrikka ja se herättää ihmisillä voimakkaita tunteita sekä puolesta että vastaan. Jännä vain, että ne vastaan sanojat ovat usein niitä, jotka eivät ole jalallaankaan astuneet koko mantereelle ja ovat muodostaneet käsityksensä pelkästään median antaman kuvan perusteella. Välillä ei voi kuin hämmästellä, kuinka helposti pässiä voikaan viedä narussa? 


No joo. Viisi viikkoa omaan reissuun ja se on pääasia. Lennot olisivat tosiaan varattuina, majoitus sen sijaan on vielä hieman avoin. Toivoisin kovasti, että pääsisimme majoittumaan vanhaan kotiini, joskin siellä on edelleen remontti vielä hieman kesken, joten en tiedä kuinka käy. Onneksi onnistuin löytämään suht läheltä kivan oloisen guest housen ja lähetinkin heille jo kyselyä vapaista huoneista. Tilaa löytyisi! Majoituksen varaaminen taitaa kuitenkin jäädä pitkälle ensi kuun puolelle. 

Muutoinkin matkasuunnitelmat ovat vielä todella auki. Haaveita toki on enemmän kuin tarpeeksi, mutta sattuneesta syystä en oikein uskalla innostua täysillä mistään. Meillähän olisi nyt ruhtinaalliset kaksi viikkoa aikaa, joten varmaan pari reissua tulisi tehtyä. Tietysti haluan nähdä pikku-M:n, joka täyttää ensi kuussa jo kaksi vuotta! Lisäksi minua kiinnostaisi lähteä käymään uudelleen George Townissa, sillä sen historiallinen osuus jäi valitettavasti täysin näkemättä viime kerralla. Ei sillä, jokiristeily oli aivan mahtava ja voin suositella sitä lämmöllä, mutta haluaisin kovasti nähdä myös itse George Townin. Myöskin pidempi reissu Senegaliin kiinnostaisi. Olemme jo pari vuotta puhuneet M:n kanssa, että Goreen saari olisi nähtävä! Samalla reissulla tulisi luonnollisesti nähtyä myös Senegalin pääkaupunki Dakar. Musta on vieläkin vaan niin uskomatonta, että olen ala-asteaikoinani ollut todella kiinnostunut Senegalista silloisen opettajani tausta vuoksi ja kirjoitellut maahan liittyviä satuja. En ikimaailmassa uskonut, että vielä jonain päivänä ihan oikeasti matkustaisin sinne :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)