lauantai 4. tammikuuta 2014

Tästä se lähtee.

Kuten edellisen postauksen otsikossa sanotaan; en tiedä mihin matka tulee päättymään, mutta tästä se alkaa. Uusi vuosi on siis taas käsillä. 

Tämän uuden vuoden alku on minulle siitä ainutlaatuinen, että se on kuin tabula rasa. Ei suunnitelman suunnitelmaa eikä mitään tietoa siitä, mitä tänä vuonna tulee tapahtumaan. Aika kutkuttavan jännää! Ja yritän olla liikaa myös miettimästä tai kuvittelemasta mitä se tuleva voisi olla - kaikki mitä eteen tulee, otetaan sitten ilolla tai surulla vastaan. 

Vielä olisi ylihuomenna koittava loppiainen ja sitten pääsee taas takaisin normaaliin arkirytmiin, ts. puurtamaan. Sen jälkeen ei tunneta armoa töissä, hehheh. On meinannut taas olla joulun jälkeen "hieman" vaikeuksia orientoitua tuohon työntekemiseen, mutta kai se tästä taas. Ainakin meille on tulossa paljon muutoksia, saa nähdä mihin ne sitten ketäkin kuljettavat. Omalla kohdallanikin on pieni mahdollisuus, että toimenkuvani saattaa muuttua tässä kevään aikana. Olen tiennyt tästä mahdollisuudesta jo aika kauan (syksystä lähtien), mutta mitä lähemmäs mahdollinen ajankohta tulee, sitä enemmän kyllä epäröin; onko minusta edes siihen ja toisaalta haluanko edes sitä? Aiemminhan mulla oli haaveena olla mahdollisimman korkeassa ja tärkeässä virassa, mutta ei todellakaan ole enää :D Hieman on mieli muuttunut tässä parin viime vuoden aikana. Ihan vallan hyvin riittäisi tämä nykyinenkin työ.

Asiasta kolmanteen. Tänään sain siivottua joulukuusen pois olohuoneestamme ja tilalle vanhalle paikalleen muutti jukkapalmu. Olohuoneen tyhjä nurkkaus, jota yrittää epätoivosesti yksi kasvi täyttää. Kasvi sai kuitenkin vierelleen Gambiasta tuodun puisen veistoksen, jonka äitini osti minulle Sanyangin rannalta. Tuo on jotenkin vaan niin hempeä :) Muistan kun näytin sitä hotellimme respassa yhdelle työntekijälle, niin hän vain totesi "I can see..". Haha. Tämä on siis vain patsas mitään sen suurempia merkityksiä. 


TV-tasollamme on myös kaksi marraskuisilta sisustuskutsuilta ostettua tuikkulyhtyä, jotka ovat samaa sarjaa tässä postauksessa nähdyn maljakon kanssa. Kerrankin meni ostos nappiin, sillä etenkin noista lyhdyistä tulee todella kaunista valoa kun niissä polttaa tuikkuja. Ostin nämä hieman ajatellen sitä Pentikin valkoista sohvapöytää, mutta se jäi valitettavasti nyt vain haaveeksi, sillä A:n mielestä se on liian iso meille. Buu! En meinaan kelpuuta siihen "vain jotain" pöytää, ollaan sitten ilman kun tähänkin asti on pärjätty ilman. 


Joululahjaksi sain kummeiltani aivan ihanan sisustustyynyn, eikö vain. 


Tuo sopii meille tosi hyvin ja aihekin on justiinsa oikea. Tuohon tyynyyn nojaillen onkin hyvä lukea kahta uutta kirjaa: Madventures - seikkailijan opas sekä Oman talon käsikirja. Tuon Madventures-kirjan ostin alennusmyynneistä lievittämään tätä älytöntä matkakuumetta ja tuon Oman talon käsikirjan saimme ystäviltämme joululahjaksi. Molemmat ovat oikein hyviä ja tarpeellisia opuksia! Kuvaavat myös hyvin tätä nykyistä elämää; tasapainottelua kahden tärkeän asian välillä - kodin ja matkustamisen. 



Voi kuinka monta kertaa olenkaan yrittänyt teleportata tätä ihanaa kotiamme pois Suomesta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Todettiin vaan, että ehkä sitten taas parinkymmenen vuoden päästä ja vähän näinhän se taitaa mennä suomalaisen mentaliteetinkin mukaan "Elämän tarkoitus on asuntolainan takaisinmaksu".   

4 kommenttia:

  1. Kuullostaa jännittävältä sun työkuviot, ja toisaalta niin tutulta. Kannattaa miettiä tarkkaan jos epäröi eteenpäin siirtymistä. Onko kyseessä ainutkertainen mahdollisuus edetä, plussat ja miinukseet paperilla tekee yleensä ihmeitä :)

    Ihana toi tyyny, ihan sun näköinen ! :D

    Mulla ei mitään arkirytmiä enää taida tullakaan, mun kaikki työt on jo siirretty pois joten vaan oikeastaan odotan että mammaloma alkaa.. toivottavasti ei aika kuitenkaan käy pitkäksi, 4vk vielä töitä kuiteskin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! :) Toisaalta ehkä kannattaisi koittaa edetä, jotenkin tuntuu että olisi helpompi sitten vaikka palata takaisin vanhan tyyliseen hommaan. Tuo mahdollisuus, jos sitä nyt edes tarjotaan, tulee kyllä olemaan aika ainutlaatuinen. En vain tiedä onko se minua varten enkä halua yletä sen takia että niin "kuuluu tehdä".

      Miten sulta on jo nyt kaikki hommat otettu pois? Saat ainakin siistin työpöydän kun lähdet :) Ei sulla ole kyllä pitkä aika enää siihen lomaan, tai no "lomaan" :)

      Poista
  2. Meillä ei onneksi ole asuntolainaa, mutta uuden kodin vuokra haukkaa silti suuren palasen palkasta.. Voi, kun pystyisikin teleporttaamaan itsensä ulkomaille.. Tai kirjoittamaan työkseen ulkomailla, että voisi vaikka heti myydä kaiken turhan pois ja lähteä lentokentälle.. Sinä jos joku ymmärrät ulkomaillekaipuun, kun olit reissussa niin pitkään. Vieläkö haikailet samaan paikkaan takaisin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäkin haaveilen siitä että voisi tehdä jotain sellaista duunia että voisi olla osan aikaa ulkomailla ja silti elättää itsensä. Sinänsä ärsyttävää kun teen nytkin 80% työajasta etänä kotona, että kyllähän tuotakin voisi teoriassa tehdä ulkomailta. Mutta tosiaan teoriassa.

      Kyllähän mä haikailen vieläkin sinne samaan paikkaan, mutta toisaalta myös täällä on koti. Niin ristiriitaista. Teillä oli niin upeannäköinen loma kanssa että varmasti on kaipuuta takaisin. Taidat kanssa tykätä olla ulkomailla? :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)