tiistai 12. marraskuuta 2013

Taas yksi takana!

Mennyt viikonloppu sujui työn touhussa, ei kuitenkaan palkkatyön vaan muuton merkeissä! Taas vaihteeksi! 

Tällä kertaa emme me kuitenkaan muuttaneet, vaan oltiin äitin muutossa apuna Ja mikä hauskinta, hän muutti samaan talonyhtiöön kuin missä me asuimme omistusasuntoaikoinamme. Oli kyllä hieman outoa palata vanhoille kulmille ja nähdä se vanha kotikin. Siellä oli nyt jonkun muun verhot ikkunoissa. Olen kuitenkin todella onnellinen äitini puolesta, sillä tuo asunto sijaitsee todella kivalla alueella ja naapurusto on sangen kiva, joskin ehkä astetta erikoisempi! Nähtiin siinä muuton ohessa myös vanhoja naapureitamme ja kyllähän he vielä muistivat meidät, tai no lähinnä Viton! :) Pari naapuria kävi myös heti toivottamassa äidin tervetulleeksi, oli kyllä niin kiva ele! Harvoinpa tuollaiseen enää nykyaikana törmää! 

Ehkä siinä vähän tosiaan haikeus iski itselleenkin, koska tuolla alueella oli kyllä niin kiva asua! Lisäksi se oli meidän ensimmäinen yhteinen koti, joka lisää tärkeyttä vielä monta pykälää! Kaiken raadannan jälkeen (tehtiin myös remonttia muuton ohessa...) oli kuitenkin erittäin kiva palata sunnuntai-iltana omaan kotiin. Täällä tuoksuikin niin kodilta! 

Ollaan asuttu tässä talossa jo lähes puolitoista kuukautta ja aika on mennyt kyllä niin nopeasti! Tuntuu kuin oltaisiin asuttu täällä jo paljon pidempäänkin ja tämä on siis ainoastaan myönteinen juttu :) Onhan tässä ollut kyllä vähän opeteltavaakin, kun kerrostalosta muuttaa vanhaan puutaloon. Täällä ei kyllä tunneta sellaista sanaa kuin tasalämpöisyys. Välillä on sopivaa, joskus melkein liian lämmin ja toisaalta välillä on saanut vetää kaikki vaatteet ylleen kun on ollut niin viileää! Tietysti nämä vaihtelevat säät vaikuttavat osaltaan, mutta kyllä tässä hetki menee ennen kuin osaa säätää öljy- ja sähkölämmityksen kohdilleen. Ja onhan tässä tullut törmättyä uusiin asioihinkin, tiedän nykyään, että sunttikin (tai stuntti niin kuin minä sanon!) on oikein kiva kaveri kun talossa on öljylämmitys. Ja vaikka ollaan tosiaan lähes täysin remontoitu aiemminkin yksi asunto, niin kummasti sitä taas muisti kuinka kiva paikka rautakauppa onkaan! Lähden sinne nykyään oikein mielelläni :) Ja kuinka onnellinen olinkaan kun sain isäni tasohiomakoneen lainaan, sillä voi tehdä vaikka mitä kivaa, heh!


Meidän alakerran ovi. Niin totta tuo teksti! 

Heti muuton jälkeen päästiin myös tosiaan "maistamaan" mitä pihatöiden teko onkaan. Kärrättiin neljä peräkärryllistä lehtiä kaatopaikalle. Eikä meidän tontti ole tosiaan edes iso. Onneksi havarointi oli ihan mukavaa hyvällä ilmalla ja kyllä muuten hiki virtasi kun pisteltiin menemään reilut kolme tuntia putkeen! Ensi keväänä ja kesänä odottaa sitten lisää pihahommia; ainakin koko piha pitää kääntää ylösalaisin ja luultavasti terassikin saa laajennusta. 

Yhdessä jutussa ollaan kyllä naurettavan laiskoja! Ei jakseta hakea postia kuin parin päivän välein, vaikka koiraa on kuitenkin vietävä monta kertaa päivässä ulos. Eikö sitä postia voisi hakea siinä samalla, etenkin kun ei se laatikko ole edes niin kaukana, vaan vastakkaisen naapurin pihassa :D Ehkä tämäkin ottaa aikansa ennen kuin tottuu siihen postilaatikolle vaeltamiseen! 

Hetkeäkään en kyllä vaihtaisi pois. Tämä oma rauha on jotain niin ihanaa. Oma talo, josta saa tehdä juuri mieleisensä. Oma piha. Odotetaan vaan molemmat jo niin kovasti ensi kevättä, että saadaan nauttia kunnolla tuosta pihasta ja laittaa sitä!    

2 kommenttia:

  1. Tuota tarraa minäkin olen monet kerrat katsellut, vaan kun keksisin mihin sen laittaisin... ehkäpä se jää odottamaan sitä hetkeä kun me vaihdamme isompaan :) Sitten joskus! :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no kyllä se teidänkin aikanne vielä koittaa :) Ennemmin tai myöhemmin. Noita tarroja on kyllä nykyään vaikka mitä kivoja!! :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)