lauantai 28. syyskuuta 2013

Kuplan sisällä.

Heipsan! Täällä ollaan nautittu erittäin rauhallisesta lauantaista. Odottelemme yhä nimittäin muuttolupaa. Kaikki on jo pakattu ja kovasti oltaisiin jo valmiina tositoimiin. Ehkä sitten huomenna?

Uudistin tänään ajankuluna hieman blogin ulkoasua ja kirjoitinkin tuohon esittelytekstiin "pakopaikka arjesta". Niinhän tämä blogi nykyään on, sillä enää ette saa edes niitä kouluavautumisia! Yhtä asiaa en voi kuitenkaan sivuuttaa ja sainkin eilen pahoitettua mieleni tähän aiheeseen liittyen. Luin nimittäin ihanan Emman blogiinsa saamia kommentteja. Vaikka aihe ei itseään niin kiinnostaisikaan, niin kannattaa ihan muuten vain käydä lukemassa nuo kommentit. Että ihan näin fiksua porukkaa asuu meidän maassa!

Kyseessähän on tietysti mikäpä muukaan kuin maahanmuuttajiin ja pakolaisiin liittyvä keskustelu. Ai että mä rakastan tätä aihetta! Ihan ensiksi kannattaa tsekata muutama fakta aiheeseen liittyen. Mutta tämä aihe - voi kaikilla suomalaisilla on tästä niin vahva mielipide, tilastotietoa tai "tilastotietoa" esitettävänään sekä vähintään kolme tuttua, jotka on joku ulkomaalainen joko pahoinpidellyt tai raiskannut. Nämä ovat jo oivat lähtökohdat keskustelulle, mutta hei miksi mainitsemaan esim. kotimaista perheväkivaltaa, alkoholismia tai kouluampumisia..."No kun ne ulkomaalaiset.."

Myönnetään, etten ole aina ollut itsekään niin suopea ulkomaalaisia kohtaan, ketä he sitten ikinä ovatkaan. Ensimmäinen kontaktini esim somaleihin oli ala-asteen ensimmäisellä luokalla, jolloin luokallamme ollut somalipoika kiusasi minua. Eipä jäänyt kovin hyvä maku suuhun, mutta ei sekään jäänyt ainoaksi kiusaamiskokemukseksi: ihan hyvin tuon taidon osaavat myös suomalaiset. Myöhemmin olen kuitenkin saanut tutustua upeisiin joko ulkomailla asuviin tai sieltä kotoisin oleviin ihmisiin; britteihin, hollantilaisiin, meksikolaisiin, virolaisiin jne. Ei se asuinpaikka, ikä tai ihonväri vaan se kuka sinä pohjimmiltasi olet

Ja lisäksi myönnetään, että Afrikassa viettämäni aika avasi todella paljon silmiäni, josta olen täällä blogissakin usein maininnut. Harvapa meistä voi täällä kotimaassa (tai edes Euroopassa) kokea miltä tuntuu kun on selvästi erilainen kuin muut (ihonväri) ja tunnet selvästi herättäväsi huomiota siellä missä ikinä kuljetkin. Afrikassa minä olin se valkoinen ja minua tuijotettiin. Olin se toubab. Se, jolta voi pyytää markkinoilta kaksinkertaista hintaa tuotteista tai jolle voi myydä mitä vaan. Arvatkaa kuinka monesti tunsin oloni tyhmäksi kun jäin odottamaan kulman taakse M:n tai E:n mennessä ostamaan minulle jotakin, sillä näin sain tarvitsemani paljon halvemmalla. Oikeastaan vain supermarketteja lukuunottamatta kaikissa muissa paikoissa oli valkoisille ja paikallisille omat hintansa. Vaikka kuinka kerroin asuvani Gambiassa ja työskenteleväni siellä vapaaehtoisena, ei auttanut. Minä olin erilainen. Olin myös erilainen siinä, etten ymmärtänyt mitä ympärilläni puhuttiin. Toki en ymmärrä montaa muutakaan kieltä, mutta se tunne kun huomaat muiden selvästi tuijottavan sinua ja puhuvan sinusta etkä sinä ymmärrä mitään. 

Ja miettikääpä tätä kaikkea sitten vielä pakolaisen näkökulmasta (muistakaa erottaa termit maahanmuuttaja ja pakolainen). Kuinka moni pakolainen oikeasti lähtee vapaaehtoisesti omasta kotimaastaan, ympäristöstään ja kulttuuristaan tänne pimeään Pohjolaan, jossa jo joidenkin eurooppalaistenkin mielestä asustaa jääkarhuja. En osaa edes kuvitella minkälainen henkinen shokki se on heille. Eiköhän pakolaiseksi lähteminen ole jokaiselle se viimeinen vaihtoehto; sitten kun on koti pommitettu maan tasalle ja koko omaisuus tuhottu.  Pienen palan samankaltaista tarinaa olen saanut kuulla jo edesmenneeltä ja sodassakin olleelta isoisältäni, joka pakotettiin muuttamaan pois Karjalasta. Hänet perheineen pakotettiin rakentamaan koti ja elämä toisaalle. Vaikka hänen kertomat tarinansa koskettivat minua joka kerta ja muistan ne edelleenkin täysin kirkkaasti, eniten minua kosketti se hänen silmistään paistanut katkeruus ja suru. Vielä silloinkin kun hän oli yli 80-vuotias. Katkeruus ja suru kun eivät välttämättä poistu koskaan, etenkin kun on kyse oma kodista ja identiteetistä. 

Ja pakolaisaiheesta voi hypätä kaarevalla aasinsillalla takaisin Emman blogissa nähtyihin kommentteihin, jossa nämä taatusti Afrikassa ainakin käyneet ja asuneet (tai sitten ei) jakoivat näitä mielenkiintoisia "tutkimustietojaan". En edes ymmärrä miten nämä ihmiset voivat esittää näitä "faktatietojaan" ilman, että niillä on minkäänlaista todellisuuspohjaa. Ensimmäinen käsittämätön virhe on yleensä tuttu yleistäminen "kun ne kaikki afrikkalaiset". Ihmiset eivät ole tainneet olla hereillä maantiedon tunneilla koulussa; Afrikka on manner eikä maa. Ihan sama kun puhuisi vaikka brasialaisista huumejengeistä ja sanoisi "kun ne kaikki latinot.." 

Toinen huvittavuus ovat kyllä ehdottomasti nämä tilastotiedot. Huomatkaa siis tilastotiedot!! Seuraava kommentti on lainattu Emman blogista: "Niin onhan se ymmärrettävää että rasismiahan se on kun 99% tietyn värisistä miespuolisista ihmisistä tekee suurimman osan maailman rikoksista, ihan missäpäin maailmaa tahansa." Mua niin harmittaa, kun en nähnyt minkäänlaista lähdettä tämän kommentin perässä. Olisin niin mielelläni tutustunut tarkemmin tällaiseen tilastotutkimukseen, jossa on päädytty prosenttilukuun 99. Aika tarkka tutkimus on tehty. Mikäköhän on mahtanut olla otos? Haloo ihan oikeasti; miksei rinnalla esitetty tilastotietoa siitä kuinka moni suomalaisvaimo tulee pahoinpidellyksi suomalaismiehensä toimesta? Ai niin, meidän yhteiskunnassa lakaistaan ongelmat sinne maton alle. Jos esim. Tilastokeskusta ei olisi, niin meidän maassa ei olisi alkoholismia eikä perheväkivaltaa.

Emman blogin kommenteissa viitattiin myös usein näiden ulkomaalaisten/pakolaisten/maahanmuuttajien loisimiseen Suomessa. Tämä onkin yksi asia missä olen samoilla linjoilla kommentoijien kanssa. Omasta mielestäni Suomen maahanmuuttopolitiikka on 80 prosenttisesti (huomatkaa prosenttiluku!) täysin epäonnistunutta. Jo vanha viisauskin sen sanoo; ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ihminen on siitä veikeä eläin, että se pyrkii koko ajan haalimaan itselleen parempaa ja näinhän meistä jokainen tekee itsekin. Tähänkään asiaan ei kuitenkaan pidä sekoittaa maan rajojen ulkopuolella tapahtuvaa elämää. En lähde tätäkään asiaa mitenkään yleistämään, mutta ne ihmiset, jotka Gambiassa tunnen todellakin paiskivat töitä. Ei siis voi taas yleistää, että kaikki afrikkalaiset ovat patalaiskoja. Kuinka moni meistä olisi valmis työskentelemään kokkina 7 päivää viikossa (poislukien kansalliset juhlapyhät) 13 tuntia päivässä ilman minkäänlaista taetta, että se luvattu palkka oikeasti maksetaan. Palkkaahan tuollaisesta kuukauden urakasta sai 45€, mikä tekee päivää kohden noin 1,5 euroa, joka taas ei ole edes Gambiassa mitään. 

Ja vaikka en sitäkään voi käsittää, että suomalainen aikuinen yhdeksän peruskouluvuoden jälkeen suoltaan suustaan tuollaista tekstiä, mitä Emman blogissa nähtiin, niin sitä en voi mitenkään ymmärtää saati hyväksyä, että rasismi kohdistetaan lapsiin. Oli kyseessä sitten musta, kirjava, hännällinen tai ihan mikä tahansa lapsi. Aikuisen ihmisen pitäisi pystyä haukkumiset kuullessaan ymmärtämään vastapuolen kehittymättömyys ja vajaavaisuus, mutta lapsi on aina lapsi. Ja sellaisia heidän pitäisi myös saada olla. 

Osallistuiko joku muu Emman blogissa käytyyn mielenkiintoiseen keskusteluun?

5 kommenttia:

  1. Mä oon sanaton.. Oon yrittäny kirjottaa kommenttia aikani, mutta en saa sinkoilevia ajatuksia kasaan, en mitenkään. Miten pystyisimme kaikki kohtaamaan toisemme huomioonottavammin, syyttelemättä ja päälimmäisenä halu toimia yhdessä toisiamme arvostaen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin, unohdin laittaa nimmarin, elikkä Elina taasen..

      Poista
    2. Näinpä. Mullakin oli ensimmäisinä fiiliksinä epätoivo..jotenkin uskomatonta, että jotkut ihmiset näkevät asiat vielä niin mustavalkoisina 2010-luvulla. Noista kommenteista päätellen olisi luullut meidän elävän 1940-luvulla, jolloin rotu oli kaiken a ja o. Ja jotenkin uskomatonta, että ihmiset perustavat mielipiteensä ja nämä "faktansa" pelkkien huhupuheiden varaan.

      Poista
  2. No huh mitä kommentteja oli tuolla Emman blogissa, kyllä pistää vihaksi! Täällä myös yksi joka ei voi moista rasismia millään tavalla ymmärtää, ihan kuin ihonväri tai kansalaisuus nyt muuttaisi ihmistä parempaan tai huonompaan suuntaan. Että voi ihmiset tietämättömyydessään ja ennakkoluuloissaan olla typeriä.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään tässä maailmassa ihonväri ja kansalaisuus on vieläkin joko kirous tai siunaus ja ihmiset elävät pelkkien kuvitelmien varassa. Yleistäminen on niin kamalaa :/ Ihan kuin kaikki suomalaisetkin olisivat alkoholisteja. Noilla ennakkoluuloillaan tekee itsestään kyllä niin tyhmän. Mutta tällaista tämä on täällä meidän kuplan sisällä..

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)