tiistai 20. elokuuta 2013

Joko kyllästyttää?

Tämä nykyinen blogini täyttää ensi jouluna kaksi vuotta ja edellistäkin blogia taisi tulla kirjoiteltua reippaan vuoden ajan, joten onhan tässä ehditty väkertää postaus jos toinenkin. Blogini aiheet ovat oikeastaan aina pyörineet suht samojen aihealueiden ympärillä; arjen, liikunnan, koulun, eläinten, kodin ja sisustuksen. Silloin tällöin olen yrittänyt totutella ottamaan päivän asu-kuvia, mutta ne eivät vain tunnu omilta ja ovat siksi jääneet taka-alalle. Joskus voisi taas kuvailla päivä kanssani-postauksen, tein sellaisen pari vuotta sitten ja se oli kivaa :) 

Ensimmäiseen blogiin kirjoittelin aika rohkeasti mielipiteistäni, joita minulla riittää sekä perheemme elämästä ihan oikeilla kasvoilla ja nimillä. Blogi olikin lähinnä terkkuja sukulaisillen ja ystävilleni. Jossain vaiheessa mukaan on eksynyt pieni, mutta mukava määrä lukijoita ja vaikka kommentoittekin todella harvoin, niin kyllä juttujani käy silti päivittäin joku lukemassa. Äiti ainakin jos ei kukaan muu :) Täytyy myöntää, että yhdessä vaiheessa minulla oli tilanne, jossa "stressasin" jos en saanut tuotettua postausta päivittäin ja halusin säilyttää lukijani. Onneksi tuo vaihe meni ohi ainakin viimeistään siinä vaiheessa kun elämän realiteetit (lue: koulu ja työ) alkoivat viedä 18 tuntia vuorokaudessa. Jostain oli luovuttava ja se oli tämä blogi. Taukoja on ollut, mutta ei koskaan lopullista, sillä tykkään kirjoitella ja tämä on kuin terapiaa. Nykyään (kuten postaustahdista päätellä saattaa) kirjoittelen blogia todellakin itseni ja lähimmäisteni iloksi - kaikki muut lukijat ovat aurinkoinen plussa. 


Olen ollut jo pitkään aikamoinen blogien suurkuluttaja ja tiettyjä blogeja seurannut aika tarkastikin. Välillä suosikit ovat vaihdelleet, kun taas jotkut ovat pysyneet ikisuosikkeina. Kuitenkin tämän kuluneen kesän aikana olen huomannut erään seikan lukiessani etenkin näitä "massablogeja" eli Blogilistalla Top 10 joukossa pyöriviä blogeja. Kyllästyttääää! En liene ainoa, jolta tulee jo Nellyn mainokset korvista ulos? Eikä sekään, mainokset ovat helppo hypätä yli tai kieltää selaimestaan kokonaan, mutta se kulutushysteria. Ennen jaksoi ihailla ja hämmästellä kun joku osti Vuittonin laukun tai Louboutinin punapohjaiset korkkarit, mutta eipä enää. Kai tässä on saavutettu joku kulutushysterian saturaatiopiste? Jotain muuta hei välillä, nuo ovat jo niin last season! 


Ja joo, tässä välissä voisi vetää suomalaiseen ajatusmaailmaan kuuluvan kateuskortin esiin; kirjoittaja on vain kateellinen kun hänen kallein laukkunsa on Mangosta. Mutta kun en ole. Toki en tiedä näiden ihmisten elämästä kaikkea - blogithan antavat vain yhden kuvan ihmisestä, mutta jos tuottaa blogiinsa parhaimmillaan kolme postausta päivässä aiheena oma elämä, niin kyllä siinä väkisinkin saa jonkinlaisen kuvan bloggaajan elämästä, eikö vain? Ja ei siinä toki mitään, jos joku oikeasti tykkää siitä Vuittonin muoviveskasta, go for it, ei ole minulta pois, mutta sitä en ymmärrä kun se pitää hankkia "koska kaikilla muillakin on".

Ei sillä, kyllä minäkin tykkään shoppailla ja sitä on tullutkin tehtyä tässä tämän kesän aikana jonkin verran - nyt kun ei tarvitse hullunlailla säästää kesätyörahoja syksyn kouluelämää varten. Lähinnä on tullut täydenneltyä varastoja ja ostettua elämäni ensimmäinen kiharrin. Mutta se shoppailu ei ole koko elämä eikä elämä kulje hankinnan suunnittelusta toiseen. Ja vaikka jotain hankinkin, niin nämä hankinnat eivät päädy käyttämättöminä kahden viikon päästä blogikirppiksille ;) Ettei vain olisi iskenyt kulutusmorkkis sittenkin. Toivottavasti ette ota tätä nyt kauheana moralisointipostauksena, kunhan kirjoittelin ajatuksiani tämän hetken blogimaailmasta, joka mielestäni kaipaa niin kipeästi uudistusta. Elämässä kun on niin paljon muutakin kuin kulutus. 


Onneksi blogimaailmasta löytyy vielä aitoja helmiäkin - sellaisia joissa on aitoa elämää isolla aalla

(Rouva) Rimma :)

Lopuksi olisi kiva kuulla teidän ajatuksia tämän hetken blogimaailmasta; vieläkö jaksaa hihkua Vuittonien perään?

10 kommenttia:

  1. Olipas asiaa täynnä oleva postaus! (ja ihanat kuvat, hihi!) Olen ajatellut ihan samoja asioita, mutten osaa pukea sitä noin hyvin sanoiksi. Kulutushysteria ja ylenmääräiset mainokset ärsyttävät minuakin. Silti on kiva lukea tiettyjä blogeja ja kurkkia, mitä virtuaalitutuille kuuluu.
    Ja -Vuittonin laukuista en ole ikinä pitänyt -yök! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kulutushysteria alkaa kyllä tulla jo pahasti korvista ulos ja niin kuin Hanna tuossa alempana hyvin totesi: on päivänselvää ettei niin voi jatkua ainiaan. Ehkä olisi aika siis keksiä jo jotain muuta?

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus! Olen samaa mieltä siitä, että suosituimmissa blogeissa ärsyttävyyteen asti korostetaan kuluttamista ja shoppailua. Tavallaan sitten kuitenkin tykkään, jos bloggaaja esittelee päivän asuja kuvissa tai esittelee ostamiaan uusia vaatteita. Ja saahan ihminen käyttää rahansa niinkuin tykkää. Mutta itse en haluaisi käyttää rahojani merkkilaukkuihin tai kalliisiin vaatteisiin. Välillä ihan kauhistuttaa, miten joku voi tuhlata esimerkiksi 1000 euroa yhteen laukkuun..! Vaikka käynkin töissä ja periaatteessa olisi rahaa tuollaiseen, niin en ikinä ikinä pystyisi perustelemaan itselleni 1000 euron (muovi)laukkua. Ja sitten on outoa, että välillä luen tuollaisia blogeja joissa kulutetaan luksustuotteisiin hillittömiä summia...

    Olisi useamminkin kiva lukea tällaisia postauksia bloggaajilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenny, kiitos! Mukavaa kuulla että tykkäsit tekstistäni vaikka täytyy kyllä myöntää että hieman arastellen odottelin, että minkälaista palautetta saan :D Minut on jo muutenkin varmaan leimattu täydeksi hihhuliksi Afrikka-juttujen ja muiden takia, mutta toisaalta pystyn kyllä täysin seisomaan kirjoitusteni takana. Mulla on ihan sama, että vaikka kuinka olisin hyväpalkkaisessa työssä, en koskaan voisi ostaa 1000 euron laukkua koska en pystyisi järkeilemään sen ostoa. Kuten todettua, jokainen saa käyttää rahansa kuten haluaa, mutta joskus ehkä kannattaisi pysähtyä hetkeksi miettimään niitä perimmäisiä syitä..

      Poista
  3. Todella mielenkiintoinen kirjoitus! Olen samoilla linjoilla. Itsekin kun ostan, niin se tulee tarpeeseen. Kaappini ei todellakaan notku vaatteista. ;) Okei, matkalaukkuelämä rajoittaa pikkuisen. Mut esim. noita Luis Vuittoneita on vilahdellut jo niiiin monessa blogissa, ettei ole iskenyt intoa saada omaa. Miulle taitaa käydä pikemminkin päinvastoin: silloin varsinkin en jotain halua, jos se oikein monessa blogissa alkaa näkyä. :D

    Omalla blogilistallani on erilaisia blogeja, mutta suurin osa on sellaisia ihanuuksia, että niissä on sitä oikeaa elämää ja nämä ostosjutut yms. on mausteena siinä sivussa. :) Hei, tästä muuten tuli mieleen, että voisit tykätä Akaasian alta-blogista... Et pyytänyt vinkkejä uusista blogeista, mutta uskoisin, että voisit tästä tykätä -varsinkin, kun olet asunut Afrikassa. Joten suosittelen! :) http://akaasianalta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sullekin, kiva kun jaksat aina kommentoida ahkerasti! Keskustelu on aina mukavaa! Mulle käy usein samoin, että jos nään jonkin tuotteen liian monella, niin alan karttaa sitä. Uniikit jutut ovat paljon siistimpiä :)

      Ja hei kiitos tuosta blogivinkistä, niitä saa ilman muuta jakaa jatkossakin jos vain tulee mieleen hyviä blogeja! Tykkään tutustua uusiin blogeihin ja ihmisiin. Hyvää viikonloppua! :)

      Poista
  4. Hyvä postaus Nanna! :) Mulle on tullut tämän vuoden puolella vähän samanlainen kyllästyminen isoja muotiblogeja kohtaan. Olen huomannut, että sellainen tietty arkinen elämänmakuisuus ja pohdiskelu kiinnostaa mua lukijana paljon enemmän kuin päivän asut-kuvat luksustuotteilla. Toki päivän asu-kuvat ovat kyllä silloin tällöin kiva mauste blogissa kuin blogissa, mutta liiallinen kuluttaminen ja tavaramäärän havittelu ja sen näkeminen joka päivä samoissa blogeissa ahdistaa. Varsinkin nykyään on niin helppoa tajuta, ettei sellainen voi vaan jatkua loputtomiin tässä maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna :) Olisi kiva tietää mitä isoimmista muotibolgeista luet tai olet lukenut. Tätä keskustelua meidän pitää taas jatkaa :) Päivän asu-kuvat ovat tosi kivoja, niitä vastaan mullakaan ei ole mitään. Niistä saa inspiraatiota ja on kiva nähdä miten muut pukeutuu esim. töihin. Mutta nämä "tänään kotiutin", "postilaatikosta tipahti" postaukset saavat mut näkemään punaista. Ei vaatteita kotiuteta, vaan potilaat sairaalasta :D

      Poista
  5. Minäkin avaan sanaisen arkkuni. En ehkä niistä nellykollaasien ja tusinalaukkujen maailmasta, sillä en lue ainuttakaan sellaista blogia, joissa noita kollaaseja tai kyseistä laukkumerkkiä esiintyisi. Mulla eivät myöskään esim. indiedaysin tai bellablogien mainokset näy lainkaan selaimessa, joten en edes tiedä, mikä se ihmisiä ärsyttävä juttu on. Taidan pitää aika kotikutoisista blogeista ja aika vähän tulee luettua noita kaupallisia. Ja ne joita luen, osaavat tehdä sen tyylillä.

    Se, mikä pisti silmään, on tuo mainitsemasi kommentoimattomuus. Minä ilmeisesti kuulun kohderyhmään, sillä vaikka luen blogiasi, taidan kommentoida aika harvoin. Se on hassua, miten joidenkin blogien jokaiseen tekstiin on sanottavaa, joihinkin en kommentoi lukemisesta huolimatta koskaan. Useimpiin satunnaisesti. Omasi kohdalla luulen, että se on erilaisuus. Enhän minä sinun opiskelujuttuja ymmärrä, koska alamme ovat niin erilaisia. Silti, ja juuri siksi, tekstejäsi on kiinnostavaa lukea. Sama juttu suhtautumisesta opiskeluun ja elämään muutenkin, meillä taitaa olla niihin aika erilainen ote. Siivousneuroosi me sen sijaan jaetaan ja siksi niitä juttuja varmaan eniten olenkin kommentoinut! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun avasit sanaisen arkkusi, sulla on aina ollut hyviä pointteja joita lukee mielenkiinnolla :) Mäkin olen banninut aika hyvin noiden ko. blogien mainokset, eipä tuu päänsärkyä turhista mainoksista. Ei kai niissä mainoksissa niin mitään ylitsepääsemättömän pahaa ole, mä olen vain luonteeltani sellainen, että jos tarvitsen jotain niin osaan sen hakea käsiini ilman mainoksiakin. Kotikutoiset blogit ovat kyllä blogimaailman kerrmaa, aitoa elämää murheineen ja iloineen, ei mitään kiiltokuvia! :D

      On kieltämättä hassua miksi välillä tulee kommentoitua niin vähän vaikka mielessään voisi asiasta pälättää vaikka tunnin. Ehkä joskus tulee itse ajateltua, että ei se kuitenkaan lue niitä kommentteja joten miksi nähdä vaivaa. Tosin sun kohdalla luulen ja uskon että luet kaikki kommentit :) Me ollaan kyllä erilaisia mutta toi siivousneuroosi kyllä yhdistää :D Se sun siivouspostaus oli silloin ihan kuin omasta elämästäni. I know the feeling :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)