perjantai 8. maaliskuuta 2013

Jos elämä ois helppoo...

...mutta kun ei ole...tekisi mieli vetää peitto korviin ja herätä vasta toukokuun loppupuolella kun tämä painajainen on ohi. Pieniä asioitahan nämä ovat, mutta tunnetusti monista pienistä puroista syntyy iso joki. Niin nytkin. Taas ollaan puolitoista viikkoa putkeen äidillä "evakossa". Sitten tapasin keskviikkona graduohjaajani ja tuli kyllä taas oikein olan takaa turpaan - korjaa tuo ja se, tee tämä (mielellään valmis jo viikko sitten)...niin ja kaiken kukkuraksi sen gradun pitää olla 99%:n valmis 22.4 eikä 7.5 niin kuin luulin. Mitäs nyt muutama viikko pois, hyvinhän tässä on aikaa. Tai sitten ei. Kela hönkii niskaan, jos gradu ei valmistu nyt keväällä, niin olen korviani myöten siinä itsessään. Ja sehän ei valmistu, jos yksikin aikataulu pettää. Niin sanotusti giljotiini tippuu niskaan. Jep.  Iski niin kova stressi tuon tapaamisen jälkeen, että kädet tärisivät. Yritä siinä sitten kirjoitella gradua eteenpäin.

Mutta aina jotain hyvääkin! Ainakin tavallaan! Aloitan nimittäin vanhassa työpaikassani uudessa tehtävässä viikon päästä. Siihen loppuu sitten tämä nykyinen akateemisen duunarin ura. Niin ja nyt voi todeta, ettei todellakaan harmita se, että lähdin Afrikkaan! Minulle nimittäin tarjottiin tätä työtä jo silloin viime syksynä, mutta kieltäydyin siitä (enemmän tai vähemmän) epäröiden. No, nyt sitten sitä tarjottiin uudelleen ja suostuin! Hyvä fiilis, etteivät halunneet ketään muuta, vaan kiltisti odottivat :)

Työt sattuvat myöskin olemaan Tampereella, joten tämä "evakossa" oleminen loppuu, tai ainakin vähentyy. Olen kyllä niin innoissani tuosta uudesta työstä, ainoa vaan että päivät kuluvat sitten 8h+8h-kaavalla eli 8 tuntia töitä, 8 tuntia gradua. Sinne meni terveellisesti syönti, kuntosali, Levin-matka ja mitä näitä nyt oli...sitä toukokuun alkua odotellessa. 

Niin ja hei tämä blogi! Varmaan jo arvaattekin. Blogi siirtyy nyt valitettavasti kevätlomailemaan, sillä kaiken "ylimääräisen" ajan käytän nukkumiseen tai koiran kanssa lenkkeilyyn. Voi olla, että joskus pääsiäisenä onkin aikaa kirjoitella, eihän sitä tiedä, mutta viimeistään huhtikuun lopussa palailen ilmoittelemaan olenko hengissä vai en. Oletettavasti en. Niin ja haavepostausten tekoa odotan jo innolla; tiedossa on asunnon vaihto, valmistujaismekon metsästys sekä gradupalkinnon pähkäilyä! 

Iloista kevättä kaikille ja palataan mahdollisimman pian! Yrittäkää te edes nauttia tästä keväästä, minä yritän ainoastaan selvitä hengissä. 

9 kommenttia:

  1. Tuttua, tuttua. Mutta silloin pitää repiä jostain iloa. Kaiken pieleen menneen lisäksi parkkiksemme oli aurattu tänään (normaalisti auto pitää hujauttaa omaan kuoppaansa lumivallien keskelle, siitäpä sitä iloa siis kerrakseen. :D

    Paljon onnea uudesta työstä! Hyvä, että joskus voi saada molemmat, sait sekä Afrikan, että sen työn. :)

    VastaaPoista
  2. Iso tsemppirutistus täältä! Itse palautun graduni viikko sitten myös ohjaajalle arvioitavaksi (ei siis vielä lopullinen palautus) ja pelkään koko ajan, että sieltä tulee iso liuta asioita, jotka pitää muuttaa tai tehdä uusiksi. :( Ja kun itsekin olen vääntänyt tota hommaa viimeiset 4kk melkein joka vkl ja illat päälle, niin mitkään muutokset ei kyllä tässä vaiheessa nappaa yhtään...

    Mutta kaikesta huolimatta haluan lohduttaa suakin sillä, että kaikesta tosta kyllä selviää! Ihan varmasti! Ajattelen itse niin, että kun olen selvinnyt kaikkien kamalien opettajien kursseista, niin selviän tästä gradustakin ja myös siitä aivan viimeisestä raportista, joka mun on vielä kirjoitettava sille mun blogissakin esitellylle kamalalle proffalle (ja jonka se taas tod. näk ekalla yrityksellä reputtaa, vaikka ko. kurssi on vaan hyväksytty/hylätty ja tasan mun viimeinen Hankenilla).

    Eilen törmäsiin myös aivan mahtavaan mietelauseeseen by Winston Churchill : "If you're going through hell, keep going." Mielestäni tiivistää hyvin sen, miten pitää toimia kun tuntuu oikein pahalta! Ja hei, sun työuutisethan kuulostaa oikein hyviltä! :)

    VastaaPoista
  3. Oh noes, miten mä pärjään ilman sua ;) Ei vaan, ymmärrän hyvin tilanteen ja toivotankin kaiken kevätauringon luotsaaman tsemppini sulle<3 Ja ehkä vähän utelen missä duunipaikka? :P

    VastaaPoista
  4. Mulla oli toi gradun kirjoittaminen suoranaista paskaa niskaan -toimintaa, tai siis se sen ohjaaminen. Sain aina vaan negatiivista palautetta ja tuntui etten ikinä ollut tehnyt mitään oikein. Samalla voimistui entisestään se tuntemus, ettei koko kirjallinen tuotos valmistu ikinä mun olemattomilla tieteellisillä taidoillani. Niin vain sinnittelin ja esitarkastuksessa annettiin suuri arvosanaehdotushaarukka; ihan sieltä nippanappa läpimenevästä lähtien. Ylitin kuitenkin (mielestäni) itseni ja nappasin gradusta ihan kohtalaisen arvosanan, sieltä paremmasta päästä mitä mulle esitarkastuksessa "luvattiin".
    Oikein paljon jaksamista kaiken härdellin keskelle! :)

    VastaaPoista
  5. Olen seuraillut blogiasi aina silloin tällöin ja arvostan suuresti kuinka suuren osan jaat elämästäsi meidän lukijoiden kanssa. Voimahali sinne, älä anna periksi ja muista levätä!

    VastaaPoista
  6. Mukavaa kevättä ja tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä ja voimia paljon sinulle Nanna!! ♥

    Hieno juttu on tietenkin se, että sait sen työpaikan ja vielä sen, jota sinulle aiemmin tarjottiin. Mä sanon ihan suoraan, että mä en pystyisi tuollaiseen elämään edes hetkeäkään. Joten olen susta ylpeä! Muista nukkua tarpeeksi! Me odotellaan täällä sun kuulumisia rauhassa :)

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä loppurutistukseen! Hyvin se menee. Harmi, että nyt siusta ei kuulu vähään aikaan mitään, mutta se on ihan ymmärrettävää ja oikeutettua. Toivottavasti palaat tänne vielä bloggailemaan!!! :)

    VastaaPoista
  9. Tsemppiä ja voimia viimeiseen rutistukseen!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)