keskiviikko 12. joulukuuta 2012

The Graduation Day.

Naka fofu? (How is there?)

Viime perjantaina oli sitten vihdoin aika juhlia valmistujaisia Tanjissa. Ihanat oppilaamme suorittivat kolme kuukautta kestavan kurssin ja perjantaina saimme sitten jakaa heille todistukset. Kurssi oli suunnattu etupaassa teini-ikaisille tytoille, mutta mukaan mahtui myos muutama poika seka vanhempi osallistuja. Kurssi oli kokonaan sponsoroitu, toisin sanoen osallistujien ei tarvinnut maksaa mitaan, mika on tosi hieno juttu silla Tanji on todella koyha kyla ja varsinkin teiniraskaudet ovat siella tosi yleisia. Monilla meidankin oppilaillamme oli jo omia lapsia ja he olivat sen takia keskeyttaneet koulun, mutta nyt saivat uuden mahdollisuuden palata opintojen pariin. Suurin osa kurssista opetettiin atk:ta ja nimenomaan ihan alkeista lahtien: mika onkaan tietokone ja kuinka se kaynnistetaan? Monet oppilaista olivat vasta nyt ensi kertaa tietokoneen kanssa tekemisissa. Kaytiin lapi myos perusohjelmat kuten Word ja Excel ja lopussa olin melkein hammastynyt kuinka napparasti he kayttivatkaan naita ohjelmia.

Kokonaan omalla vastuullani oli sitten seksuaalivalistus seka ravitsemuksesta kertominen. Etenkin tuo ravitsemuksesta kertominen oli todella mieleista minulle, silla se liippaa niin lahelta omaa alaa. Tulipa piirreltya oppilaiden kanssa peruslautasmallitkin, niita hieman Afrikan oloihin sopiviksi soveltaen :) Aina ei saa syoda vain riisia ja tapalapaa - se oli ehka tarkein opetus! Kurssin lopuksi oppilaat suorittivat sitten nelivaiheisen kokeen ja yksi vaiheista oli minun vastuullani. Oli aika jannaa paasta suunnittelemaan koe, valvomaan se seka lopuksi korjaamaan se! Olen paassyt tekemaan niin erilaisia ja uusia juttuja taalla. Mahtavaa huomata, etta pystyy jopa opettamaan muita! Itse kun on niin onnekkaassa asemassa, etta on saanut hyvan koulutuksen, niin mikaan ei ole sen mukavampaa kuin antaa hetki omasta ajastaan ja jakaa tietamystaan. Etenkin kun oppilaat olivat niin kiinnostuneita ja kyselivat paljon kaikenlaista!



Perjantaina oli sitten aika laittaa afrikkalainen mekko paalle seka valmistujaisviitta. Oppilaat olivat pukeutuneet mustiin viittoihin ja meilla kahdella opettajalla oli viininpunaiset viitat. Taytyy muuten hehkuttaa myos kollegaani! Han on aivan mahtava tyyppi, todella hyva opettaja ja niin ihana kaveri myoskin. Tulemme varmasti jatkossakin pitamaan yhteytta ja itse asiassa han olisi tosi kiinnostunut opiskelemaan Suomessa. Mutta takaisin perjantaihin..minun piti pitaa tietysti myos onnittelu- ja tsemppauspuhe oppilaille. Omana opiskeluaikanani lukiossa ja ennen sita onnistuin valttamaan tai kieltaytymaan kaikista vieraalla kielella pidettavista puheista, mutta nyt se sitten oli vihdon edessa! Olisin voinut sen nytkin valttaa, taalla kun ei ketaan pakoteta tekemaan mitaan, mutta en halunnut kieltaytya. Olivathan oppilaat minulle tuttuja ja olin seissyt monta tuntia luokan edessa puhumassa englantia. Lopulta luin puheeni paperiin tuketuen, mutta se meni hyvin ja Amykin vaitti ymmartaneensa kaiken. Kopioinpa puheen tanneki teidan nahtaville - alkaa olko ihanat liian tuomitsevia, tiedan todellakin ettei englantini ole taydellista enka ole mikaan puheenpitaja, mutta siina onkin yksi hyva syy siihen miksi olen taalla - harjoittelemassa!


"Good Morning Ladies and Gentlemen and My Dear Students,

We have gathered here today to celebrate your graduation. Let me start by saying that I
am very proud to be addressing you today as the students of Tanji for the last time. In
some moments you shall receive the certificates and become the graduates of the
Information and Communication Technologies and Sexuality and Health Education.

I guess that after the strain of final exams, most of you were looking forward to this
moment, when the studying is over, the certificate is in your hand and you are free to do
what you like. But please look around you for the last time and remember this moment.
Look at your group-mates. Recall the best moments of studying that you shared.

Now you are free to go our own way, and it will be absolutely different for everyone.
Some will continue their studies. Others will go to apply their skills on practice and
become good employees.
It was my pleasure to teach you about the Sexuality and Health Education. I liked this
cheerful atmosphere that warmed me a lot. I appreciate this unique opportunity so much.

So let me wish you luck and all successes on you life path.."


Puheiden jalkeen oppilaat saivat yksitellen todistuksensa ja ennen seremonian paattymista he antoivat meille molemmille opettajille kiitokseksi lahjat. Olin kylla niin liikuttunut ja otettu - ihanat oppilaani! Sain heilta upean kokemuksen lisaksi ihanan muiston - afrikkalaisen mekon ja kaksi kaunista kasikorua. Ennen kuin avasin paketin tyokaverit vitsailivat, etta paketti lienee taynna Tanjin erikoisia eli kalapiirakoita. Oppilaat kun tiesivat, etta ne olivat suurta herkkuani Tanjissa, soin niita siella joka kerta!

Kaiken kaikkiaan Tanjissa viettamani aika oli aivan mahtavaa ja perjantain valmistujaiset vain kruunu siina paalla. Annoin paljon muille, mutta sain itse viela enemman takaisin. Itseluottamukseni puhumisen ja ylipaataan esiintymisen suhteen on aivan eri tasolla. Ennen mietin vain kuinka kaikki huomaavat tekemani virheet, mutta nyt ajattelen etta valiakos silla kunhan viesti menee perille. Se kai on se paatarkoitus kommunikoinnissa? 




Nyt vaan taytyy pitaa kaikki sormet ja varpaat ristissa, etta loydamme jatkorahoituksen Tanji-projektille. Oppilaat nimittain haluaisivat suorittaa viela seuraavankin tason, mutta jotta se oli mahdollista meidan taytyy loytaa projektille rahoittaja tai vaihtoehtoisesti oppilaiden taytyy itse maksaa kurssi. Kumpikaan ei ole kovinkaan helppo vaihtoehto. Taalla kaikki kurssit ovat muutenkin tosi kalliita, saa olla todella onnekas jos onnistuu paasemaan halvalle tai jopa ilmaiselle kurssille. Kolmen kuukauden kurssi saattaa helposti kuulemma maksaa 3000-5000 Dalasia (100 Dalasia on n. 2,9e), mika on todellakin iso raha taalla. Jos projekti saa jatkoa, en kuitenkaan voi opettaa ainakaan koko aikaa, silla palaan Suomeen aiemmin kuin olin alunperin suunnitellut. Kotiinpaluu on ihanaa, mutta jaan silti kovasti kaipaamaan oppilaitani ja viettamiani paivia Tanjissa! Namanala (miss you)

9 kommenttia:

  1. OIh kun oli ihana lukea tätä! Oon susta mielettömän ylpeä :))

    Koska tulet Suomeen? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kun kiva kuulla! Kiitos ihana Minna!! <3 Palaan Suomeen tammikuun lopussa, 26.1 tarkalleen. Just pahimman talven keskelle oletettavasti, mutta ei mahda mitaan :D

      Poista
    2. Niin äkkiä, sehän on jo kohta, jee!! :) Tervetuloa talven keskelle. Niin, tänään on ainakin taas kunnon myrskyt!

      Poista
    3. Se on joo hyvinkin pian! Vahan jo jannittaa kotiinpaluu! Oon joo kuullut etta siella on ollut aika hurjia keleja, koittakaa jaksaa! :)

      Poista
  2. Oiiih, kuulostaa upeelta!! :)

    VastaaPoista
  3. Ihan herkistyin puheestasi!
    Englantisi on loistava, ainakin verrattuna minun taitoihini. ;) Haaveilen kirjoittavani blogiakin englanniksi, mutta se ei ole ihan mahdollista näillä taidoilla.

    Jotenkin tuntui tätä lukiessa, kuin olisi ollut tuolla itse mukana. Ihana, kun jaat kokemuksen meidän kanssa. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin ihana! :) Blogin kirjoittaminen englanniksi olisi kylla mahtavaa ja hyvaa harjoitusta, mutta ainakin minulle liian aikaavievaa. Mieti aina liian kauan jokaista artikkelia yms. :D Kiva etta paasit mukaan tunnelmaan, sita tassa tavoittelin :)

      Poista
  4. Vau Sanna, nyt vasta kunnolla ymmärrän, miten Super arvokasta työtä oot siellä tekemässä!! Olin aivan täpinöissäni kun sanoit opettaneesi myös ravitsemusasioita (nimim. just ravia lukeneena on tuoreessa muistissa, miten nimenomaan yksipuolinen ravinto esim. Afrikassa on todella vakava ongelma - tänhän toki tiedätkin :) ). Vaude, ei voi muuta sanoa, ja ihanat valmistujaisjuhlallisuudet teillä oli, ja tosi hieno puhe sulla!! Ihanaa, että varmuus pitää noita puheita on lisääntynyt. Se on ihana tunne! :) Oppilaatkin olivat hellyyttäviä kun muistivat sua niin hienolla lahjalla, miten kivaa onkaan saada pysyvä muisto tosta kokemuksesta!!

    <3 Laura

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)