sunnuntai 23. joulukuuta 2012

I'm Like A Bird...

Sunnuntaita kaikille tasapuolisesti!

Taalla Afrikan auringon alla on siirrytty rauhallisesti joululomalle. Perjantaina oli viimeinen tyopaiva tana vuonna ja noh, se paattyi hieman kummallisissa merkeissa. En ihan hirveasti halua kirjoitella nain julkisesti uskontoon liittyvista asioista, mutta sanotaan nain etta meilla on joka aamu pieni uskonnollinen hetki toissa ennen kuin ryhdymme paivan askareisiin. Tallainen hetki oli myos sitten perjantaina iltapaivalla ennen loman alkua ja se meni niin yli. Olen yleisesti aika avoin kaikille jutuille ja kunnioitan jokaisen tapoja ja uskontoa, mutta jossain kulkee se minunkin rajani. Huh. Mentiinkin sitten tyopaivan jalkeen Amyn kanssa nollaamaan se tilanne rannalle. Oli ihan mahtavaa - niin kuumaa! Haluan hankkia menettamani rusketuksen takaisin joululoman aikana.

Eilen nautittiin ensiksi rento ja maukas aamiainen ja sen jalkeen suunnattiin Paradise Beachille. Se on noin puolentunnin ajomatkan paassa taalta (Afrikan ajassa mitattuna!) ja keskella ei mitaan. Se on niin upea ja rauhallinen paikka - todellakin nimensa arvoinen! Suosittelen sita ehdottomasti kaikille taalla lomaileville. Se on niin erilainen kuin normaalit turistirannat taalla. Aion ehdottomasti vieda myos vanhempani sinne!



Nyt sitten pohditaan kuumeisesti, etta mita tekisimme jouluaattona. Tietysti tama pohdinta piti aloittaa siita, etta milloin me edes juhlimme joulua? Mina juhlin sita 24.paiva ja Amy 25.paiva - paadyimme siis kompromissiin: kahden paivan joulu! Joulu aloitetaan pitkalla ja tayttavalla aamiaisella: tehdaan ainakin pannukakkuja! Illalla mennaan varmaan johonkin hotelliin syomaan joulubuffet, silla jouluna ei jaksa stressata kokkaamisesta. Valvotaan myohaan yohon ja yolla pojat lupasivat keitella meille afrikkalaista puuroa. Sita en ole viela maistanutkaan! Aion tanaan menna etsimaan puuroon kanelia, nam!

On tama elama taalla vaan niin mahtavaa. En voi olla hehkuttamatta sita. Enaa en edes kummastele asioita, kaikki tuntuu niin normaalilta ja luonnolliselta. Ainoastaan aika ajoin heraan pohtimaan, etta hittolainen asun Lansi-Afrikassa. Kuvittelin aina, etta jos asun joskus ulkomailla, niin asuisin vaikka Ruotsissa tai Saksassa, mutta etta Afrikassa! Hullua! Nyt vasta alan tajuta kuinka rohkea olen ollut kun olen lahtenyt tanne. Ja vaikka taalla on tapahtunut myos ikavia asioita, en kadu sekunttiakaan tata reissua. Olen kasvanut niin valtavasti ihmisena. Onneksi muutamat ihmiset jaksoivat tukea minua lahtemispaatoksessani, vaikka valilla olin kylla niin lyoda jarrut pohjaan. Mutta nyt tama on kotini. Ei se ensimmainen, silla taalta puuttuu jotakin tarkeaa, mita minulla on Suomessa. Mutta jos ikinamilloinkaan asiat Suomessa menisivat pain kuusimetsia, tiedan etta minulla on paikka, jonne palata. Koti, jonne palata. Se on aika mahtava fiilis. Ja tiedan, etta tulen ennemmin tai myohemmin palaamaan tanne - ainakin lomalle. 



Voi kun voisin jotenkin rohkaista niita, jotka haluavat tehda elamassaan jotain mullistavaa - isoa tai pienta. Ei kaikkien tarvitse lahtea ulkomaillekaan asti, elama voi mullistua lahempanakin. Mutta se, etta pitaa paatoksistaan ja unelmistaan kiinni. Ei vain unelmoi elamaansa, vaan elaa unelmaansa. Vihdoin uskalsin tehda sen itse ja nyt tuntuu kuin olisin oman elamani herra ja olenkin sita. Ehka naiivia joidenkin mielesta, mutta niin se vaan menee.  Naytin epailijoille, mutta ennen kaikkea itselleni: pystyn mihin vaan kun sita oikein haluan!

Jotenkin tama seuraava (hieman muokattu) lause Nelly Furtadon biisista kuvaa minua:



I'm like a bird, I'll only fly away
I don't know where my soul is, I don't know where my home is...

Olen kuin lintu..olen aina halunnut lentaa pois kotoa, mutta en koskaan kotiin. En oikein vielakaan tieda missa sieluni on, mutta tiedan todellakin missa kotini on. Ja sinne ensisijaiseeni kotiini aion palata - piankin. En ole maininnut sita viela taalla blogissa, mutta paluulippu kotiin on jo varattu. Palaan Suomeen tammikuun lopussa. Niin pian! Ja ihana Amyni on hieman "varoitellut" minua - jos Afrikkaan tuleminen oli uutta ja jannittavaa, niin kotiin palaaminen on sita kaksinkerroin. Voin kylla niin uskoa sen. On nama kaksi niin eri maailmaa. Ei auta kuin antaa itselleen aikaa. Onko siella kotona ihan oikeasti joka paiva sahkot, siella voi juoda kraanavetta, siella ei tarvitse metsastaa hyonteisia asunnostaan, siella on kylma kuin pakastimessa ja siella on kuuma suihku? Se kaikki tuntuu nyt niin vieraalta. 

IHANAA JOULUA KAIKILLE TAALTA AFRIKAN AURINGON ALTA!!!

12 kommenttia:

  1. Ihanaa joulua tosiaan sinne lämpöön! Oli tosi kiva lukea sun positiivisista ajatuksista siellä :) ja tosi rohkaisevia sanoja, omia unelmia kohti täytyy tosiaan mennä! <3 Nautiskele kuukaudesta afrikan auringon alla, ja tervetuloa takaisin tuiskuun ja pakkaseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu ja samoin hyvat joulut sinnekin, vahan nain myohassa! Tosin taalla joulua on vietetty tanaan :) Vahan kylla hirvittaa paluu sinne talven keskelle mutta eikoha siitakin selvita :)

      Poista
  2. Olen tulossa kavereideni kanssa vapaaehtoistyöhön Gambiaan. Lentomme lähtevät Suomesta 25.1. Osaatko sanoa, tarvitseeko ykistyisesti vapaaehtoistyöhön tuleva työviisumin?

    Ihanaa lukea sun blogia, matkakuume nousee!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau kuulostaa hienolta! :) Mihin pain olette tulossa? Tervetuloa! Mun mielesta et tarvitse tyoviisumia jos tulet vapaaehtoistyohon, ts. et saa palkkaa tyosta. Kun saavut maahan niin sulle annetaan oleskelupa 30 paivaksi ja kun se on umpeutunut niin sun pitaa menna immigration officeen Banjulista, josta saat uuden. Mulle kirjoitettiin toissa todistus juurikin tuohon vapaaehtoistyohon liittyen ja sen avulla sain oleskeluluvan ilmaiseksi. Kannattaa siis pyytaa esimieheltasi sellainen paperi, muuten voit joutua maksamaan oleskeluluvasta jotain. Ma sain oleskeluluvan nyt 4 kuukaudeksi jonka jalkeen voisin taas tietysti uusia sen, mutta ei ole talla kertaa tarvetta :) Toivottavasti tajusit jotain mun selityksesta, mutta kysele ihmeessa lisaa :)

      Poista
  3. Banjuliin! Emme vielä tiedä tarkkaan työpaikkaamme. Oletko itse Bnajulin liepeillä?

    Kiitos paljon tiedoista! Nuo auttavat paljon, kunhan sinne pääsemme. Olemme siellä kaksi kuukautta, pääsiäiseksi Suomeen siis!

    Kyselen, jos mieleen tulee! Kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau Banjuliin! Siella riittaa vilsketta arkipaivisin :) Mukava kaupunki! Itse en asu siella, vaan Kololissa. Taalta on matkaa Banjuliin ehka noin 30 minuuttia. Olen nyt pari kertaa kaynyt Banjulissa. Kannattaa ehdottomasti lahtea kaymaan Banjulista ainakin Serrekundassa ja Westfieldissa. Kivoja paikkoja! :)

      Poista
    2. Kuulostaa hyvältä, kiitos vinkeistä!

      Hetihän mulle tulikin lisää kysyttävää, kun on joku joka tietää ;) Nimittäin muistelen, että kirjoitit aloittavasi malarialääkityksen Lariamilla? Miten se on sulla vaikuttanut, tuliko mitään psyykkisiä oireita? Ajattelin kokeilla muutaman viikon sitä Suomessa, sen hinta kun houkuttelee huomattavasti Malaronea enemmän.

      Ostitko kaikki malarialääkkeet Suomesta, vai onko siellä luotettavia apteekkeja, joista saisi?

      Niin, ja tiedätkö riittäisikö meille vain Visa Electronit? Sulla muistaakseni on luottokortti.. Aateltiin, että jos vaan vois olla ilman ja nostaa käteistä automaateista ja maksaa joka paikassa käteisellä. Mitä aattelet? :)

      Poista
    3. Ainakin yritan tietaa, heh :) Ei vaan, kiva jos voin olla avuksi. Mulla on tosiaan malarialaakkeena Lariam ja ennen kuin aloitin sen, niin kaikki sanoivat minun olevan hullu, kun otin sen laakkeen. Mutta halvempi hinta oli yksi syy miksi otin Lariamin. Kokeilin sita tosiaan ensin kotona Suomessa, ei mitaan oireita ja nyt olen syonyt sita kaksi kuukautta ilman mitaan oireita. Muistaa vaan ottaa sen hyvissa ajoin ennen kuin menee nukkumaan (ruokailun yhteydessa) ja juo paalle paljon vetta (itse juon vah. puoli litraa). Hyvin olen siis parjannyt sen laakkeen kanssa - ne kun vaikuttavat niin yksilollisesti, joten suosittelen kokeilemaan :) Ja toin tosiaan kaikki malarialaakkeet mukanani, mutta niita saa taalta apteekeista ja isoimmat apteekit ovat kylla ihan luotettavia. Itsekin olen syonyt paikallisesta apteekista ostettuja laakkeita, silloin kun karsin ruokamyrkytyksesta.

      Ja minulla on taalla tosiaan luottokortti mukanani (joka ei jostain syysta toimi taalla?), onneksi otin mukaani myos Debit-korttini, joka toimii. En ole ihan varma saako Electronilla nostettua rahaa, mutta ainakin Debitilla saa. Pankkiautomaatista saa kerralla nostettua maks. 3000 Dalasia, mutta ainakin mulle se on riittanyt hyvin. Toki voi ottaa sen kolme tonnia monta kertaa putkeen. Itsekin kaytan taalla kateista, mitaan en ole viela maksanut kortilla. Ota sitten huomioon, etta pankkisi luultavasti veloittaa joka kerta nostopalkkion kun nostat taalla rahaa (mulla se on noin 4e kerta). Pikkusummia ei siis kannata nostaa, vaan ottaa aina tuo maksimi ja piilottaa ne sitten vaikka tyynyn alle :)

      Poista
  4. Oikein hyvää Joulua, Nanna! :) On tosi kiva lukea postauksiasi Afrikasta. :) Tosin nyt jäi vähän kaihertamaan tuo uskontojuttu. o_O / :D Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvaa joulua sinnekin! Kiva kuulla etta tykkaat lukea juttujani :) Taa on tosiaan Afrikka ja taalla voi naemma tormata vaikka minkalaisiin uskonnonharjoittajiin, ei siina mitaan sen pahempaa ollut :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)