torstai 22. marraskuuta 2012

Pakkolomalla...

Niin ikavaa kuin tama onkin, niin nyt on edessa pakkoloma blogista. Enka tieda kuinka kauan. Ei nimittain eilen paistanut aurinko Afrikan taivaalla. Mun tietokone varastettiin kotoani kun olin nukkumassa. Ehka joku maailman kauhein tapa herata aaniin ja tajuta, etta nyt ei ole kaikki todellakaan kohdillaan. Etenkin kun on tuhansien kilometrien paassa kaikesta tutusta ja turvallisesta. 

On ollut aika turvaton olo, mutta onneksi sain viime yona ystavani luokseni nukkumaan ja vahtimaan. Pitkat younet tulivat niin tarpeeseen. Jannasti sita vaan nousee uudelleen kun on kaynyt siella pohjalla. En niinkaan itke sen tietokoneen peraan, mutta henkisesti on niin loukattu ja turvaton olo. Tama kun oli (ja on edelleen) pieni, ihana, turvallinen kotini. Tata en olisi todellakaan kylla halunnut kokea. Tulipa vietettya paiva paikallisella poliisiasemalla ja selvitettya viela koko juttu vieraalla kielella. 

En tieda saanko uuden koneen Suomesta, ostanko taalta jonkun kaytetyn vai elelenko nettipimenossa loppuajan. Mutta toivotaan parasta eika pelata pahinta! Olo on kuin olisin kiivennyt ojasta Mount Everestin huipulle. Huh.

Terkkuja Suomeen! <3 font="font">

19 kommenttia:

  1. Voi harmin paikka! Ihanaa, että sait ystävältä tukea ja hän tuli yöksi luoksesi! Toivottavasti tietsikkajuttu ratkeaa, olisi se kone kuitenkin mukava olla.

    Voimia sinne ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Reetta! :) Ilman ystavia en olisi todellakaan jaksanut kayda lapi tata kaikkea, olen niin kiitollinen heista. Toivottavasti paasisin pian taas paivittamaan blogia. Terkkuja!

      Poista
  2. Hyi että :/. Kauhealta kuulostaa että joku on tullut kotiisi, paikkaan jonka pitäisi olla turvapaikka!
    Voimia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nainpa, koti kun on aina se turvapaikka. Tai niin sita ainakin luulee..

      Poista
  3. Hyi kamala, mulle tuli tosi paha olo sun puolesta. Varmasti ihan hirveä tunne kun omaan kotiin tunkeudutaan tuolla tavalla, vielä kun itse olet paikalla. Ja vielä niin kaukana kaikesta tutusta ja turvallisesta. Ihanaa, että olet löytänyt sieltä semmoisen ystävän joka auttaa hädässä. Tsemppiä sinne! *voimahali*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon tsempeista ja haleista Cato :) Olen lukenut teidan kaikki ihanat viestit, kiitos niista! Ystavat ovat kylla aina korvaamattomia, mutta etenkin tallaisissa tilanteissa heita todella tarvitsee, ilman ei olisi jaksanut...

      Poista
  4. Ai täältä se syy selvisikin, juuri kyselinkin Facessa että miten se varastettiin :/ Voi Nanna, oon niin kovin pahoillani sun puolesta, tuntuu tosi pahalta... Hirveä ajatus että joku on käyny yöllä sun kämpässä! Oliko ovi murrettu vai onkohan se ollu joku jolla on avain sinne? Äh, tosi harmi juttu... Mutta nyt suunta on vain ylöspäin, paljon voimia ja haleja <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ainoastaan avain tahan asuntoon ja ovea ei oltu murrettu vaan varas kaytti mun ikkunaa, joka ei ollut sina yona lukossa. Ikkunassa on kuitenkin kalterit, joten ei tullut edes mieleen etta tallainen olisi mahdollista. Mun pieni valkoinen kone oli kuitenkin tarpeeksi pieni :( Iso kiitos Hanna haleista ja ihanaa reissua teille <3 Harmi kun ehtinyt fiilistella sun kanssa kunnolla ennen teidan lahtoa!

      Poista
  5. Ai niin, mulla ois blogissa sulle haaste, mutta sen toteuttaminen voi olla sulle nyt vähän vaikeaa tämän tilanteen vuoksi :( No, siellä se silti säilyy, ei paineita :)

    VastaaPoista
  6. Voi ei. Iso tsemppihali täältäkin sinne! Tuo turvaton ja loukattu olo on varmasti ihan kamala!

    Minä yllätin kerran Kambodzassa siivoojan penkomassa reppuani hotellihuoneessa ja olin niin raivona, että olisin voinut kuristaa kyseisen tyypin. Onneksi kaikki arvoesineet oli safetyboksissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rimma :) Turvaton ja loukattu olo oli kylla jotain niin kamalaa, en halua enaa koskaan kokea sita. Huh. Onneksi sulla oli tuolla kertaa safetyboksi kaytettavissa, se on kylla tosi kateva!! :)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Satu :) Onneksi aika parantaa haavat pikkuhiljaa. :)

      Poista
  8. Apua!!! Ihan hirveetä!!! Sinulla on täysi syy ja oikeus olla loukkaantunut!!! Huh, tosiaan tällaista ei toivo kenellekään. Siis uskomatonta. Kone on kuitenkin aikas tärkeä ja henkilökohtainen. Toivottavasti vakuutus korvaa ja vanhempasi voisivat tuoda jonkun koneen. Miulla on Afrikasta (joka koostuu monesta eri maasta, mutta kuitenkin...)hirmu huono kuva kokonaisuudessaan, kun tuntuu että lähes kaikille siellä käyneille on sattunut joitan ikävää.. Ja nyt tämä. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kylla jo hirveeta! Uuden koneen sain jo taalta ja saa nahda saanko vakuutuksesta rahoja, tuskin. Talla hetkella se ei niin harmita kunhan saa pitaa taalla henkikultansa. Kummasti saa asiat erilaisen mittakaavan :) Helposti tata ei kylla unohda...

      Poista
  9. Voi ei miten inhottava juttu! :'( Nyt kun on lukenut sinun blogin lisäksi Karkkipäivä-blogista tietsikan varastamisuutisia, rupee olee melkein varpaillaan koneen katoamisen vuoksi täällä Suomessakin :S Harmi homma, toivon tosiaan että koneettomuus ratkeaisi, ja toivottavasti kaikki tärkeät valokuvat ja muut tiedostot olivat säilössä muuallakin. :/ Ja pääasia, ettei sinulle käynyt kuinkaan, hyvä että ystävä tuli tueksi! Jaksamisia, toivottavasti asia selviää pikimmiten <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla susta Hanna-Reetta :) Toivottavasti siella Suomessa on kaikki hyvin! Ma sain taalla uuden koneen, vanhan koneen myota menetin kylla kaikki kuvat mutta onneksi olin ehtinyt laittaa joitakin jo tanne blogiin seka Facebookkiin joten saan niita sielta. :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)