perjantai 19. lokakuuta 2012

Eka viikko takana.

Tänään on ensimmäinen viikko takana kaukosuhteilua :) Ja aika monta vielä edessä! Poikaystävä ajelee illalla töiden jälkeen minun luokseni ja huomenna mennään sitten taas yhden muuttokuorman kanssa uuteen kotiin. Nopeasti on viikko mennyt, kun kummallakin on ollut suhteellisen paljon tekemistä. Ei voi silti sanoa, etteikö olisi ollut ikävä. Etenkin iltaisin sitä kaipaa kovasti toisen seuraa ja vaikka soitellaan sekä tekstaillaan, niin ei se silti korvaa toisen fyysistä läsnäoloa. Onneksi tämä on kuitenkin tuttu juttu meille muutaman vuoden takaa ja onhan tämä toisaalta "pehmeä" lasku siihen, että kohta ei nähdä muutamaan kuukauteen lainkaan. Mutta ei tästä kyllä nauti mitenkään, vaikka omaa aikaa onkin nyt vaikka muille jakaa. Arkea on aika raskasta pyörittää yksin, kun ihan kaiken joutuu tekemään itse. 


En ole tainnut muuten vielä kertoa, mutta valitettavasti poikaystävä ei pääse katsomaan minua Gambiaan. Hänen uuden työnsä takia ainoa mahdollinen reissuajankohta olisi ollut jouluna (pitkät palkalliset vapaat), jolloin tietysti matkojen hinnat ovat lähes tuplat verrattuna muihin viikkoihin. Kipeetä tekee, mutta en kyllä näe mitään järkeä maksaa niin järjettömiä summia yhden viikon lomasta. Ja jos jonkun "hyvän" jutun voi tästä löytää, niin minusta on parempi tietää tämä päätös etukäteen. Ei ole sitten turhia odotuksia, vaikka voihan se silti olla että joskus töistä tullessaan sitä toivoo, että toinen olisi kotiovella vastassa. Tällaisiakin ylläreitä on nimittäin nähty, mutta silloin välimatka on tietysti ollut hippasen lyhyempi. Onneksi kuitenkin vanhempani tulevat vierailulle sitten tammikuussa ja saan pitää töistä vapaata sen viikon. :) 

Voipi muuten olla, että meillä on tänään valkoinen pyörremyrsky eteisessä kun poikaystävä tulee kotiin - eräällä nelijalkaisella on tainnut olla vieläkin kovempi ikävä kuin mulla :P 

2 kommenttia:

  1. Erossa ollessa iltaisin tulee kyllä ikävöityä eniten. Päivät menee nopeasti omissa puuhissa, mutta siinä vaiheessa kun rauhoittuu iltatoimiin, niin ikävä iskee nopeammin päälle.

    Todella harmi, ettei miehesi pääse vierailemaan luonasi. Teille tulee kyllä pitkä ero. Mutta se mikä ei tapa, niin vahvistaa ja suhteenne on matkan jälkeen varmasti entistäkin vahvempi! On kyllä minunkin mielestäni kiva tietää etukäteen se, ettei näe koko aikana, niin ei tule eläteltyä viikosta toiseen toiveita toisen näkemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee, päivisin ei oikeastaan edes huomaa ettei toinen ole lähellä, mutta illat ovatkin sitten ihan eri juttu. Kyllä kieltämättä harmittaa, ettei poikaystävä pääse luokseni kun matkat ovat valitettavasti joulun niin kalliita. Onneksi meillä on kuitenkin Skype, jonka avulla yhteydenpidon pitäisi onnistua. Ja oikeassa olet, mikä ei tapa, se vahvistaa :) Eiköhän tästäkin siis selvitä! Kivaa viikonloppua Teea!

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)