torstai 27. syyskuuta 2012

Itkupotkuraivareista se lähti...

Olen viime viikot tehnyt täydellä höyryllä gradua. En edes tiedä mistä tuo kaikki höyry on oikein tullut - kai se on se kuuluisa pakko? Minulla kun on pakko olla jotain paperilla ennen kuin lähden. En aio aloittaa keväällä puhtaalta pöydältä. Aika hullun hommaahan tämä on ollut. Viime viikkoista laivareissua lukuunottamatta olen joka päivä tehnyt jotain graduun liittyvää. Tähän päivään asti olen vain lukenut, lukenut ja etsinyt tietoa. Pikkuhiljaa sitä on alkanut olla tarpeeksi ja tänään sitten vihdoin viimein aloitin sen kirjoittamisen. Voi sitä luomisen tuskaa! Tuli kyllä aluksi vedettyä sellaiset itkupotkuraivarit - en osaa kirjoittaa, en oikeastaan edes halua osata, halusin vain luovuttaa! Pakko siinä oli sitten ryhdistäytyä ja todeta, ettei se kirjoittamatta valmistu. 

Tiesin kyllä jo entuudestaan, että gradu tulee syömään paljon aikaa, mutta kyllä se totuus löi taas aika hyvin vasten kasvoja. Kiva kirjoittaa 8h päivässä saamatta edes yhtä lukua valmiiksi. Aika monta kertaa tuli painettua delete-näppäintä ja aloitettua alusta. Lopulta tajusin, että vaikka kirjoittaisin kuin Shakespeare ei ohjaajani tule olemaan tyytyväinen. Saa siis riittää, että itse olen tyytyväinen. 


Ja siihen olen tällä hetkellä enemmän kuin tyytyväinen, että päätin jättäytyä pois säännöllisestä päivätyöstä. Jos nyt saan kahdeksassa tunnissa hädin tuskin kirjoitettua yhden luvun, niin työpäivän jälkeen saisin tuskin mitään aikaiseksi. Työpäivän jälkeen kun se vireystasokin on hieman erilainen. En muutenkaan halua gradusta elämäntyötäni, minulle se on vain ja ainoastaan viimeinen ponnistus yliopistossa - ulospääsy! Kaipaan vieläkin ihan järjettömästi päivätyötäni (eikä eilinen entisellä työpaikalla vierailu auttanut yhtään!), mutta tällä kertaa tämä oli oikea päätös. Välillä on jostain luovuttava, jos haluaa jotakin muuta tilalle. 

No, mutta nyt se on aloitettu ja jokainen lause ja piste vievät minua kohti valmistumista! Aika hurjaa! 

PS. Kyllä! Olen mapittanut jokaisen lukemani artikkelin, tehnyt niistä tiivistelmän ja värikoodannut ne lukujen mukaan. Ai miten niin järjestelmällinen? Edellisessä työssä minulle kettuiltiin kun järjestin kaikki meilini kansioihin aiheen mukaan ja värikoodasin ne. Pirun kätevää, sanon minä! 

6 kommenttia:

  1. Jee, tsemppiä Nanna! :) Sun päättäväisyys on kyllä ihailtavaa. Kyllä se gradu siitä pikkuhiljaa rakentuu, sana sanalta ja lause lauseelta, vaikka välillä tuntuisikin hitaalta puuhalta!
    Mullakin alkaa sama aherrus sitten puolen vuoden kuluttua suunnilleen... Ja sain muuten tietää pari päivää sitten kuka on mun gradun ohjaaja (vinkki: sama joka ohjasi sun kandin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiitti Hanna :) Se on kato se pakko minkä kautta tulee se päättäväisyys. Haluan pitää valmistujaisjuhlat ensi kesänä, joten vaihtoehtoja ei ole :D Sullahan alkaa gradun teko sitten melkein samantien kun te tuutte reissusta? Ja heh, onnea ohjaajasta, toivottavasti et joudu ihan hirveästi vääntämään sen rouvan kanssa. Mä en saanut siltä kommentin kommenttia :D Noh, nykyiseltä ohjaajalta saan vaan kielteisiä kommentteja että tiedä onko se sitten parempi.. :D

      Poista
    2. Joo, enköhän mä sen samantien aloita sit kun tullaan :)
      Mä vähän muistelinkin, että sulla ei jääny kandin ohjauksesta mitkään huippufiilikset :D No, mä varmaan kuitenkin tyydyn kohtalooni, katsotaan miten käy...

      Poista
    3. Joo, no eipä tuo munkaan ohjaaja nyt mikään loistava ole. En kyllä odota niin yhtään parin viikon päässä olevaa tapaamista :D Eli eipä niistä taida olla kukaan ylitse muiden!

      Poista
  2. Hienoa, että aloitit vain kirjoittaa. Aloitus on tälläsessä aina vaikeinta. Kauhulla odotan omaakin reaktiota siitä kun pitää ensi syksynä se insinöörityö aloittaa! Olet kyllä kadehdittavan sitkeä sissi monessa asiassa, tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kiitti Reetta :) Aloitus oli kyllä yllättävän vaikeaa! Kaikki lauseet tuntuivat niin naurettavilta. Onneksi niitä voi kuitenkin myös myöhemmin muokata! Vau, sullakin on sitten valmistuminen niin lähellä, hieno homma! :) Mukavaa viikonloppua!

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)