perjantai 20. heinäkuuta 2012

Post-it.

Viikko sitten kirjoittelin postauksen siitä kuinka en osaa valita: jäädäkö Suomeen suht hyvään työpaikkaan vaiko lähteä odotetulle matkalle Afrikkaan. En ole tällä viikolla tehnyt mitään muuta kuin miettinyt. MIettinyt ja pohtinut niin, että päätä särkee. Niin, ettei öisin saa nukutuksi. Ei tällaisia päätöksiä voi vain tehdä! Lisäksi minulla on ollut koko ajan olo, että ihan sama kumman valitsen, niin silti kaduttaa. Olen yrittänyt ruinata läheiseltä jos toiseltakin apua - päättäkää puolestani, kertokaa mielipiteitä, mutta päätös pitää tehdä kuulemma itse. 

Pahinta on se, kun luulee jo päättäneensä ja sitten tapahtuukin jotain ei niin ennalta-arvattavaa ja taas ollaan lähtöpisteessä. Yhden hyvän neuvon onnistuin kuitenkin saamaan ja sain sen isältäni; ota kynä ja paperia ja kirjoita kummankin vaihtoehdon eri aspektit ylös, jotta näet ne edessäsi. 

Tein työtä käskettyä:


Tänään aamuisella työmatkalla taisin vihdoin saavuttaa se kauan odotetun rauhan ja taisin tehdä päätöksen. Ja se päätös kestää, kunhan mitään liian odottamatonta ei tapahdu.  


This time for Africa

14 kommenttia:

  1. JEE! Mua ihan alkoi jännittää kun rullasin tätä postausta alaspäin ja oon niin ilonen sun puolesta että valitsit tuon vaihtoehdon! Enkä ollenkaan usko että tulet katumaan, koska kaiken tuossa koti-listassa olevan voit saada sitten kun palaat matkaltasi :)
    Tuut saamaan siellä niin paljon elämyksiä ja oppimaan niin paljon uutta itsestäsi, ettei sitä voi verrata mihinkään muuhun. Oon ylpee susta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, Hanna <3 Ollaan sitten samaan aikaan reissussa! Ja niin totta, että mä olen vielä suht nuori ja ehdin kyllä toteuttaa nuo kohdat jotka ovat koti-listassa. Nyt on siis aika lähteä :)

      Poista
  2. Niitä kokemuksia ja elämyksiä et varmasti tule myöhemmin katumaan, mitä pääset näkemään afrikassa. Rohkein mielin astelemaan tulevaisuuden haasteita kohden! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minäkin sen järkeilin! :) Tulevaisuutta siis mielenkiinnolla odottaen! :)

      Poista
  3. Olen aivan varma että valitsit oikein :) Olen tosi iloinen että päädyit siihen. Ja samalla iloinen sun mielenterveyden puolesta että sait päätöksen tehtyä ;)

    Pysy vaan edelleen sinä kadehdittavan rohkeana Nannana<3 Pusut&halit blogisiskolle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, joo nyt ehkä pysyn vähän enemmän järjissäni :P Ja kiitos kauniista sanoistasi Minna, kiva kuulla että pidät mua rohkeana :) Aina ei kyllä siltä tunnu!

      Poista
  4. Uskon, että valitsit oikein :) Afrikka antaa varmasti paljon elämänrikkautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin uskon, niin hyvässä kuin pahassakin :) Kaikkeen täytyy kuitenkin yrittää varautua.

      Poista
  5. Minäkin uskon, että valintasi on oikea :) Veikkaan, että mikäli et Afrikkaan lähtisi nyt, myöhemmin miettisit, että "mitä jos olisinkin mennyt..." Itse tein vähän vastaavan ratkaisun vuosia sitten, valitsin sen turvallisemman ja tutumman vaihtoehdon ja olen joskus miettinyt, että mihinkähän elämä minut olisi kuljettanut, jos olisin valinnut toisin. Ja ennen kaikkea, olisiko pitänyt valita toisin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, kiitos sinullekin kovasti kommentistasi ja mielipiteestäsi! Olen ihan samoilla linjoilla, että saattaisin helposti alkaa jossitella jos en lähtisi. Toki jossittelen nyt hieman Suomen töidenkin suhteen "kuinka pitkälle olisin päässyt jos olisin lähtenyt.." mutta eiköhän minulla ole vielä aikaa kehittää uraani täälläkin. Ja tuskin tuo Afrikassa oloaika on huono juttu senkään kannalta, ehkä jopa päinvastoin?

      Saako udella, että olitko silloin muutama vuosi sitten lähdössä kanssa ulkomaille? :)

      Poista
  6. Onhan molemmissa hyvät puolensa, mutta jokaisella on VAIN 1 elämä!! Ymmärrän, jos mietityttää, jännittää, kauhistuttaa, mutta uskon, että päästessäsi perille, tiedät tehneesi oikean ratkaisun. =)
    Mielummin elää täysillä, näkee ja kokee sellaista, mitä moni muu ei ole päässyt kokemaan, kuin istuu pienen elämänsä Suomessa, tehden tavallisia töitä, 7 pvää viikossa, kuukaudesta toiseen. Minäkin lähtisin, jos olisi yhtä paljon rohkeutta, kuin sinulla. Suomeen pääsee kuitenkin aina takaisin! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun kävit pitkästä aikaa kommentoimassa, kiitos siitä! :) Mäkin kävin eilen pitkästä aikaa sun blogissa ja näin ne upeat kuvat sinusta! Vau! Jotenkin tuntuu, että Blogger on jättänyt sun päivitykset näyttämättä Hallintapaneelissa, sillä olen jo pidemmän aikaa luullu sun olevan tauolla kun mitään uusia postauksia ei ole näkynyt. Kummaa!

      Mutta joo, olen niin samaa mieltä sun kanssa tämän asian suhteen :) Suomeen pääsee aika takaisin ja enköhän mä ehdi tehdä niitä tavallisiakin töitä täällä ihan tarpeeksi. Nyt on muutenkin niin hyvä aika lähteä, kun ei ole asuntolainaa tai lapsia. Eihän se silloinkaan olisi mahdotonta, mutta huomattavasti hankalampaa kylläkin.

      Ihanaa viikonloppa RagDoll! :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)