maanantai 2. huhtikuuta 2012

Mennyt maaliskuu ja seitsemän uutukaista.

Kyllä oli dramaattinen alku kerrassaan tälle huhtikuulle! En ole nimittäin hetkeen pelännyt yhtä paljon autoa ajaessa kuin tänään. Joka päivä kun ajaa sen 80 kilometriä, niin kummasti tottuu kaikenlaiseen. Siihen en kuitenkaan osannut ihan tarpeeksi varautua, että kehällä ajaessani 40km/h auto lähti sivuluisuun. Hieman jalat tärisivät tuon jälkeen. Oli liukasta ja mun mielestä pahin ajokeli koko talvena! Onneksi selvisin ehjänä töihin.

Tässä pieni kurkkaus maaliskuuhun:

* Pidimme ihanan ystäväni kanssa kaksi tyttöjen iltaa.
* Sain taas hieman treenailuista kiinni, viime viikolla tuli käytyä mukavasti neljä kertaa salilla
* Kevät alkoi sulattaa sydäntäni ja olen ollut ihan in love, hih!
* Kuvailin uutta ja suht valmiiksi laitettua kotiamme
* Sain ihanan naistenpäiväyllätyksen


Aiemmin viime kuussa Marika haastoi minut kertomaan seitsemän uutta juttua itsestäni. Kiitos haasteesta, se oli todellakin haastava! 

1. Poikaystävän mielestä huudan aina puhelimeen, vaikka muuten puhunkin hiljaa. En myönnä. 
2. En osaa sananmuunnoksia. Jos pitäisi kääntää esim. vihreä autoa, niin käännän sen auto vihreä. Ei vaan leikkaa. 
3. Minulla on onnenkoru, joka on aina mukanani etenkin kaikissa tärkeissä jutuissa. Ei se ole kyllä aina tuonut onnea, mutta pakko pitää se silti mukana. 
4. Pelkään poliisia. Hyvä etten pillahtanut itkuun, kun jouduin puhallusratsiaan. Vaikka oli maanantaipäivä enkä ollut juonut tippaakaan alkoholia moneen kuukauteen, niin silti hiki pukkasi otsalle. 
5. Olen erittäin (liiankin) tarkka ruokani tuoreudesta. Jos maito on menossa seuraavana päivänä vanhaksi, en enää useinkaan juo sitä. Ihan sama kaiken ruuan kohdalla. Ja kyllä, tiedän että se on erittäin huono "tapa". Olen saanut kerran ruokamyrkytyksen ja tämä on siitä seurausta.
6. Lasken vieläkin usein sormilla yhteenlaskuja. En vieläkään muista mitä on esim. 8+7. 
7. Olen aiemmin lapsuudessani kehittänyt mielikuvitusmaailman ja muistan sen vieläkin :)    

8 kommenttia:

  1. Voi ei, onneks ei käynyt pahemmin :( Oli kyllä varmasti ihan kamala keli ajaa. Voin vain kuvitella... En muuten tiennyt, että sulla on noin pitkä työmatka :O

    Tollasten random-faktojen keksiminen on aina kivaa! Heh, eniten nauratti nuo kohdat 2., 4. ja 6 :D Mä en oikein osaa samaistua tohon poliisin pelkäämiseen, kun oma isä sattuu olemaan poliisi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mulla on tosiaan aika hulppean pituinen työmatka mutta yleensä se sujuu hyvin nopeasti kun voi ajella motaria ja kehää :) Tämmöiset lumikaaokset ovat tietty sitten ihan omaa luokkaansa :D Ja hei mä en taas tiennyt että sun isä on poliisi :) Olet ehkä aina puhunut enemmän äidistäsi :)

      Poista
    2. Aijaa, onpas jännä ettei ikinä oo tullu puheeksi iskän ammatti! Ei sillä, että se nyt olisi mitenkään niin olennainen fakta :) Mutta tuskinpa mä oon äitinkään ammattia sitten maininnu, koska mielestäni kyllä puhun molemmista aika saman verran (tosin blogissa äidin maininta saattaa johtua usein siitä, että se on taas lahjoittanu mulle jotain omia vaatteitaan, mikä on aika hupaisaa).

      Poista
    3. Eihän noi vanhempien ammatit kieltämättä ole ehkä se ensimmäinen puheenaihe :) Mutta voi olla joo, että mulla on sellainen mielikuva, että puhut äidistäsi enemmän kun hän esiintyy blogissasikin :)

      Poista
  2. Voi ei, poliisipelkoinen täälläkin! Mut on kerran pysäyttänyt poliisi ja menin siitä niin paniikkiin, etten saanut edes vaihdetta vapaalle ja käsijarrua päälle. Toisella kerralla poliisi pysäytti kun pyöräilin pimeässä ja ilman valoa. Olin siinäkin niin syyllisen näköinen että ilmeisesti luulivat mua alaikäiseksi. Puhuivat kuin lapselle, millaiseksi ilmeisesti taannunkin jos tekemisiin joudutaan. :D

    VastaaPoista
  3. Poliisit on vaan pelottavia :) Niillä on niin suuri auktoriteetti. Mä ainakin aiemmin luulin joka kerta kun näin poliisin että joudun vankilaan :D Hyvä toi sun taantuminen :)

    VastaaPoista
  4. Onkohan tuo poliisilla pelottelu jokin yleinen kasvatusmetodi vai? Mä muistan myös pelänneeni, että poliisit tulee ja vie vankilaan esim. jos en mene kouluun. Ja sinnehän mentiin sitten vaikka miten kipeänä.. :D

    Sehän ei ole mikään yllätys, jos tulevaisuudessa töiden puolesta joudun poliisien kanssa asioimaan. Saa nähdä, miten käy taantumisen kanssa! :D

    Paljon, paljon onnea Nanna synttäreidesi kunniaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika kiitos onnitteluista ja sorry myöhästyneestä vastauksesta! Ehkä se poliisilla pelottelu on tosiaan yleinen kasvatusmetodi :D Eipä tule kaahailtua liikenteessäkään kun ei halua asioida poliisin kanssa :D

      Poista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)