lauantai 11. helmikuuta 2012

Ei mikään harharetken tulos...

Taas on ikävä yltynyt kovaksi sitä erästä nimeltä mainitsematonta Afrikan maata kohtaan. Kidutan itseäni katselemalla päivittäin Forecan sivuilta, minkälaisista ilmoista siellä nautiskellaan. Talvesta, ei kun kesästä. En voi mieltää talveksi +30 astetta, sorppa vaan. Ikävää ei tietysti helpota yhtään se, että eilen sinne lähti kauden viimeinen turistikone Suomesta ja minuakin pyydeltiin vähän mukaan, mutta täällä yhä kökötän kirjoittelemassa teille. Lisäksi kidutan itseäni lukemalla aina niin ihanan Emman Ghana-aiheisia postauksia.

 Kumman sitä valitsisi..hmmm..

Täytyy kertoa teille yksi hauska muisto matkalta. Gambiahan on tosiaan enemmän kuin tuttu naisten seksimatkamaana. Tässä välissä voi tietysti kysyä, että mikäs Thaimaa sitten on? Niinpä. Jos ette vielä tienneet, niin vihaan ennakkoluuloja! Kun lähdimme Gambiaan lomalle, niin tietysti oletin että siellä ollaan minusta ihan innoissaan. Minä valkoihoinen, vaaleatukkainen, nuori nainen! Odotin vähintään sataa kosijaa ja että saisin vihdoin sen puolivaltakuntaa. No, heppamies oli ainoa kosija eikä hän edes omistanut sitä hevosta. Tulin siis nöyrästi takaisin Suomeen poikaystävän kanssa :) Että siinä teille naistenahdistelijoita.

Niin tämä minun niin ihana poikaystäväni, joka siis vastaa kaikille aina tasan kahdella sanalla ja jos sattuu puheliaalle päälle, niin ehkä saatetaan kuulla jopa kokonainen lause. Välillä hän on kyllä niin suomalainen mies, miinus tietysti kaikki päihteiden käyttö. Tästä ilmestyksestä ne gambialaiset sitten innostuivat! Ja siis nimenomaan miehet! Ei hyvää päivää. Ei ollut ensimmäinen ja toinen mies, joka kehui poikaystävää kauniiksi ja komeaksi mieheksi. Hän on niin vahva ja miehinen. Kaikkien brother. 

Ja sitten oli tietysti vielä tämä tapaus lentopallo ja sen kisan voitto. Sen jälkeen sain olla hänen henkivartijansa. Paikallinen kuuluisuus. En ole yhtään katkera, en. :D Parasta oli kun menimme naapurikylään baareilemaan, niin sielläkin tämä lentopallomies tunnistettiin. Tietysti! Ystävämme viidakkorumpu...




Vieläkin naurattaa kun nämä miekkoset sitten keksivät, että hei poikaystävällä täytyy olla sukujuuria Afrikassa, koska hän on niin tumma. Ei taidettu kertoa, että tukkakin oli värjätty juuri ennen matkaa. Voin kyllä kuvitella kuinka anoppikokelas on käynyt vähän retkeilemässä Afrikassa 30 vuotta sitten. Tai sitten ei, hahaa. Onhan poikaystävä hipiältään ehkä keskiverto suomalaista asteen tummempi, rakastaa tulista ruokaa, mutta siihen ne yhtäläisyydet taitavatkin jäädä. Pari päivää sitten kun oli vielä lähes 20 astetta pakkasta, niin tämä herra ulkoili t-paita päällä. Naapurin lapsilta oli jäänyt leikit kesken kun he olivat jähmettyneet katsomaan tätä näkyä: "T-paita, oikeesti?!"

Niinpä. Minä sinne Afrikkaan meistä kuulun. Nim. 25 astetta sisällä on kylmä, 40 astetta ulkona on lämmin. Kesäisin nukun untuvapeiton alla ja villasukat jalassa, koska on kylmä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)