tiistai 28. joulukuuta 2010

Tätä se on!

Voin kertoa, että leppoisten vapaiden jälkeen kun herätyskello soi aamuneljältä, on se kuin saavillinen kylmää vettä niskaan. Ei voisi ketutus olla suurempi! Etenkin kun pelkään pimeää..Ja toisekseen olin edellisiltana lukenut kuinka VR siirtyy jälleen poikkeusaikatauluun, kivaa! Ei siis sitä pienintäkään takuuta, että juna kulkisi ajallaan! Ajatus pakkasessa seisomisesta on aina yhtä hemaiseva. No enää viikko, sen voimalla jaksoi nousta. 

Aamu parani ainakin sadalla asteella kun hain jääkaapista eväät ja törmäsin ovessa tähän lappuun...

Meillä on aina tapana vastata toisen jättämään post-it lappuun. :D

Sydän suli. Tämä jos mikä on sitä toisesta välittämistä! Vaikka poikaystävällä oli itsellään edessä yli 12h työpäivä seuraavana päivänä, hän oli valmis heittämään minut töihin kukonlaulun aikaan, vaikka ajokilometrejä olisi kertynyt 50. Aww. <3 En kuitenkaan raaskinut herättää häntä, vaan annoin veeärrälle vielä yhden mahdollisuuden..mutta toi ele! On se ihana. <3

2 kommenttia:

  1. oi, tosi suloista ja kultaista <3

    VastaaPoista
  2. S: <3 niinpä. En tiedä ymmärsikö muut sitä, mutta itseeni kolahti. :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit, piristit päivääni! :)